Mitä olen aiheeseen perehtynyt, niin low power PLC ala-asemat toimivat väylässä toistinasemina. Siis naapurin mittauskeskus voi välitää kauempaa tulevaa tietoa keskusasemalle. Ongelmaksi minun ymmärtääkseni tulee nimenomaan kolmannen ja viidennen kertaluokan särö, joista edellinen tulee yksivaiheisista taajuusmuuttajista ja jälkimmäinen kuusipulssisista muuttajista. Kun sähkön laatu väistämättä heikkenee, niin ei siinä data kulje. Etenkään kun se ei ole mitenkään symmetrinen siirtotie suurtaajuuden kannalta. Siksi kai noilla isoilla asuntoalueilla on siirrytty varmempiin etäluentatekniikoihin. Ficora on myös kiinnittänyt huomiota tähän ongelmaan. Siis siihen että suhteellisen löyhä ja tulkinnanvarainen laatustandardi SFS-EN 50160 sallii liian suuria yliaaltopitoisuuksia. Ficora onkin sidosryhmineen antanut tarkentavia määräyksiä kuinka normia tulisi tulkita
https://www.viestintavirasto.fi/ohjausj ... ukset.html
Periaatteessa tuollaisen inverted-F antennin voisi yrittää kyhäillä PMR446 tai 70 cm bandille tai sitten ihan 2,4 GHz kaistalle. Skanneriantennina ilmeisesti ihan ok kun tuntuu olevan melkoisen laajakaistainen. Tuo ei nimittäin muodostu vielä kovinkan kohtuuttoman kokoiseksi esim digi-TV-antennina UHF-bandilla. Kokeilemisen arvoinen on. Itse en ole noita rakoantenneita väsäillyt.
Kun sitten alkaa noita miettimään ja värkkäämään, voisi tuokin Gemini ja Apollo avaruusohjelmissa käytetty laajakaistainen antenniratkaisu (Scimitar) olla myös mielenkiintoinen kokeilukohde
http://www.freepatentsonline.com/US3015101.pdf
Näissä magneettiantenneissahan on se, niissä ei voimakas sähkökenttä kytkeydy lähellä oleviin maastoesteisiin. Periaatteessa tuota Scimitaria voisi kokeilla ihan 11 m ja 10 m alueellakin, jos on pahoja häiriöitä tai muutoin runsaasti maastoesteitä. Tosin VHF alueella se on vielä ihan inhimillisen kokoinen.