Tuossa yksi vastaanottimen etupään suodattimen kela tuntuu noukkivan lähi ympäristöstä häiriöitä. (Siis lähinnä koneen itsensä prosessorista jne., tämä ratio kuuluu ryhmään ikuisesti viriteltävät ite-härpäkkeet...)
Se on tavallinen sylinterin muotoinen ilmasydäminen kela. Ajattelin sitten tehdä toroidin muotoisen ilmasydämisen jotta häiriöt vähenisi... no niitä toroidin muotoisia ilmasydämiä nyt ei hirveästi ole mutta kaiken maailman pingpongpalloja olisi nurkissa vaikka miten.
Että onko toroidin muotoisella jokin etu pallon muotoiseen kelan verrattuna? Tai toisin kysyen, onko pallon muotoisessa induktorissa jokin ongelma, paitsi tietty että hankala kääriä. Fiksusti käärityssä pallokelassahan kelan "alku" ja "loppu" tulisivat vierekkäin, sehän kai on toroidinkin idea? Googlasin tuossa mutta jostain syystä pallon muotoisia keloja ei näytä juuri olevan käytössä, miksiköhän?
Pallon muotoinen kela
Pallon muotoinen kela
Tarmo,OH6ECF
Re: Pallon muotoinen kela
Ainoat pallon kaltaiset kelat joita muistan nähneeni, ovat olleet "variometri" tyyppisiä säätökeloja.
Niissäkin on kyllä käämitty langat suoraan riviin ei ympäri palloa, ja toinen pienempi pallokela sitten sisäpuolelle.
Ja tietenkin niissä kela pitääkin olla suorassa, koska muuten säätö ei toimi, se kun perustuu kelojen suunnan kääntämiseen toisiinsa nähden.
Niissäkin on kyllä käämitty langat suoraan riviin ei ympäri palloa, ja toinen pienempi pallokela sitten sisäpuolelle.
Ja tietenkin niissä kela pitääkin olla suorassa, koska muuten säätö ei toimi, se kun perustuu kelojen suunnan kääntämiseen toisiinsa nähden.
et ymmärrä, vaikka selittäisin... mutta jos ymmärrät, ei tarvitse selittää.
Re: Pallon muotoinen kela
Joo, tuo variometri vilahtaa tosinaan jossain historic-jutuissa. Oliskohan se "muuntaja" jossa kelasta toiseen siirtyvää tehoa voidaan säätää? (EDIT: no ei kyllä ainakaan tuon kuvan perusteella..)
Tuossa pallokelassa lähinnä mietityttää, että kun kierrokset menevät ristiin toisetensa kanssa, niin kumoavatko ne jotenkin toisiaan jolloin saavutettu induktanssi pienenisi, eli lankaa tarvittaisiin enemmän, eli vastus suurenisi, eli Q pienenisi...tiiä häntä!
Järkeilen että pallokela olisi ehkä teoriassa kaikista vähiten häiriöitä sieppaava, koska 1) Joka ikiselle kierrokselle olisi sýmmetrinen päinvastainen "vastakierros" joka kumoaisi induktion sieppaaman häiriön. Siis ajatus sama kuin vaikka kierretyssä parikaapelissa. Ehkä pallokelassa pitäisi olla parillinen määrä kierroksia? 2) Toroidissa on kokonaisuutena yksi "tavallinen" lankakierros, se on siis aina "toroidi+yksikierroksinen kela". Siis se yksikierros syntyy siitä...että...siis tosi yksinkertainen juttu mutta vaikea kirjoittaa
Esimerkiksi jos ajattelet että toroidin sydäntä "ohennetaan", niin toroidin kelan kierrokset pienenenevät ja pienenevät. Sitten kun niitä kierroksia pienennetään ja pienennetään niin lopulta jää yksi toroidin sydämen kokoinen lankakierros, joka muodostaa "tavallisen" mutta yksikierroksisen kelan. Tämä yksikierroksinen kela on se, joka toroidissa voisi siepata häiriöitä? Eikö?
Joo tämä laite olisi tarkoitus laittaa pieneen laatikkoon (.30 cal Nato-ammuslaatikko, näitä mitä myydään siellätäällä) joten häiriöt on ongelma. Mutta ei se nyt välttämättä mitään näin eksoottisia ratkaisuja tarttisi.
Mutta miksi tehdä yksinkertaisesti jos voi tehdä monimutkaisesti. Korkea nörttikerroin on kuitenkin olennainen osa radion hyvyyttä!
Tuossa pallokelassa lähinnä mietityttää, että kun kierrokset menevät ristiin toisetensa kanssa, niin kumoavatko ne jotenkin toisiaan jolloin saavutettu induktanssi pienenisi, eli lankaa tarvittaisiin enemmän, eli vastus suurenisi, eli Q pienenisi...tiiä häntä!
Järkeilen että pallokela olisi ehkä teoriassa kaikista vähiten häiriöitä sieppaava, koska 1) Joka ikiselle kierrokselle olisi sýmmetrinen päinvastainen "vastakierros" joka kumoaisi induktion sieppaaman häiriön. Siis ajatus sama kuin vaikka kierretyssä parikaapelissa. Ehkä pallokelassa pitäisi olla parillinen määrä kierroksia? 2) Toroidissa on kokonaisuutena yksi "tavallinen" lankakierros, se on siis aina "toroidi+yksikierroksinen kela". Siis se yksikierros syntyy siitä...että...siis tosi yksinkertainen juttu mutta vaikea kirjoittaa
Esimerkiksi jos ajattelet että toroidin sydäntä "ohennetaan", niin toroidin kelan kierrokset pienenenevät ja pienenevät. Sitten kun niitä kierroksia pienennetään ja pienennetään niin lopulta jää yksi toroidin sydämen kokoinen lankakierros, joka muodostaa "tavallisen" mutta yksikierroksisen kelan. Tämä yksikierroksinen kela on se, joka toroidissa voisi siepata häiriöitä? Eikö? Joo tämä laite olisi tarkoitus laittaa pieneen laatikkoon (.30 cal Nato-ammuslaatikko, näitä mitä myydään siellätäällä) joten häiriöt on ongelma. Mutta ei se nyt välttämättä mitään näin eksoottisia ratkaisuja tarttisi.
Mutta miksi tehdä yksinkertaisesti jos voi tehdä monimutkaisesti. Korkea nörttikerroin on kuitenkin olennainen osa radion hyvyyttä!
Tarmo,OH6ECF
Re: Pallon muotoinen kela
No, en tiedä millainen on kudontalankakerä
Pääasiassa kela tulisi vastaanotinpiirin automaattisen virityskonkan kaveriksi. Tuo konkka on suunniteltu virittämään ferriittiantennia, ja on makiat 10-6000 pF vaihteluväliltään. Luulen että vastaanotin virittää sen niin, että signaalinvoimakkuus on suurimmillaan tai SNR parhaimmillaan, siis automaattisesti.
Tällä kelalla olisi siis tarkoitus saada tuo ferriittiantennin automaattiviritys muutettua automaattiseksi preselektoriksi ulkoisen antennin yhteyteen. Tämä säätyvä konkka on tarkoitettu keskiaaltotaajuuksille (tämä on siis aika tavallinen FM-AM vastaanotinpiiri) joten en tiedä tuleeko se koskaan kunnolla toimimaan tuolla CB- 10 metrin tienoilla, mutta pittää kokeilla.
Vastaanottimen taajuusalue on 100khz-30Mhz, että kyllä siihen pari-kolme kelaa taitaa tarvita. Käytännössä kuuntelen sillä enimmäkseen CB USB 28 kanavaa. Nuille taajuuksille peukalon paksuisessa sylinterin muotoisessa ilmakelassa tarvitaan vain viitisen kierrosta, jotain 0.2 uH. Juurikin noilla korkeammilla taajuuksilla tulee helposti häiriöitä koneen omista prosssuista, siis yksi arduino jonka kellotaajuus on 16 Mhz lienee pääsyyllinen. Alle 16 Mhz on ehkä helpompi tässä suhteessa.
Ajattelin siis kelaa, jossa on ehkä kymmenkunta kierrosta tasaisesti pallon ympärillä, lanka menisi vähän niinkuin pituuspiirit maapallolla. (Vai oliko ne leveyspiirit, no ne just mitkä menee navalta toiselle...)) Lankahan kulkee sitten "navoilla" itsensä yli, se pitäisi jotenkin kiinnittääkin sinne. Ehkäpä kuumaliimalla.
Tarkoitatko että ensimmäisen ja viimeisen kierroksen virran kulkusuunta olisi väärinpäin toisiinsa verrattuna, sopimaton toisilleen?
Pääasiassa kela tulisi vastaanotinpiirin automaattisen virityskonkan kaveriksi. Tuo konkka on suunniteltu virittämään ferriittiantennia, ja on makiat 10-6000 pF vaihteluväliltään. Luulen että vastaanotin virittää sen niin, että signaalinvoimakkuus on suurimmillaan tai SNR parhaimmillaan, siis automaattisesti.
Tällä kelalla olisi siis tarkoitus saada tuo ferriittiantennin automaattiviritys muutettua automaattiseksi preselektoriksi ulkoisen antennin yhteyteen. Tämä säätyvä konkka on tarkoitettu keskiaaltotaajuuksille (tämä on siis aika tavallinen FM-AM vastaanotinpiiri) joten en tiedä tuleeko se koskaan kunnolla toimimaan tuolla CB- 10 metrin tienoilla, mutta pittää kokeilla.
Vastaanottimen taajuusalue on 100khz-30Mhz, että kyllä siihen pari-kolme kelaa taitaa tarvita. Käytännössä kuuntelen sillä enimmäkseen CB USB 28 kanavaa. Nuille taajuuksille peukalon paksuisessa sylinterin muotoisessa ilmakelassa tarvitaan vain viitisen kierrosta, jotain 0.2 uH. Juurikin noilla korkeammilla taajuuksilla tulee helposti häiriöitä koneen omista prosssuista, siis yksi arduino jonka kellotaajuus on 16 Mhz lienee pääsyyllinen. Alle 16 Mhz on ehkä helpompi tässä suhteessa.
Ajattelin siis kelaa, jossa on ehkä kymmenkunta kierrosta tasaisesti pallon ympärillä, lanka menisi vähän niinkuin pituuspiirit maapallolla. (Vai oliko ne leveyspiirit, no ne just mitkä menee navalta toiselle...)) Lankahan kulkee sitten "navoilla" itsensä yli, se pitäisi jotenkin kiinnittääkin sinne. Ehkäpä kuumaliimalla.
Tarkoitatko että ensimmäisen ja viimeisen kierroksen virran kulkusuunta olisi väärinpäin toisiinsa verrattuna, sopimaton toisilleen?
Tarmo,OH6ECF
Re: Pallon muotoinen kela
Pyörittelin tuossa vieteriä käsissäni ja minusta näyttää että päinvastoin kuin aiemmin kuvittelin, toroidissa ja pallokelassa virran kulkusuunta ensimmäisessä ja viimeisessä (siis niissä vierekkäisissä) kierroksissa on samanlainen jos pallokelan kerii niin että se kelaussuunta kiertää täyden kierroksen. En ole kyllä ihan varma koska tuota vieteriä väännellessä menee ajatuksetkin ihan mutkalle 
Minun luullakseni tuo toroidin ero ferriittitankoon verrattuna on juurikin tuo että "navat" on vierekkäin, vähän niinkuin ilmarako nolla eikä magneettikenttä siksi kierrä kelan ulkokautta toiseen päähän. Sinänsä se on kai sama onko siellä toroidisydän vai onko kela vain toroidin muotoinen ilmasydäminen. Ferriittisydämellä on kai vain tarkoitus saada haluttu indukstanssi aikaiseksi lyhyemmällä langalla eli pienemmällä vastuksella.
Mietityttää että kumoaako nuo "ristikkäin" menevät kentätä toisiaan, pienentäen iduktanssia. Pitäsköhän vähän tutkia teoriaa...
Tätä voisi kokeilla. Harmi että luultavasti se jotenkin toimii, mutta ei tässä ympäristössä pysty sanomaan onko se parempi vai huonompi kuin toroidi, muut asiat vaikuttaa siksi paljon, esimerkiksi tuo virityskonkka, joka on IC:n sisuksissa, ei mahda olla ihan sieltä teoriassa parhaasta päästä.
Minun luullakseni tuo toroidin ero ferriittitankoon verrattuna on juurikin tuo että "navat" on vierekkäin, vähän niinkuin ilmarako nolla eikä magneettikenttä siksi kierrä kelan ulkokautta toiseen päähän. Sinänsä se on kai sama onko siellä toroidisydän vai onko kela vain toroidin muotoinen ilmasydäminen. Ferriittisydämellä on kai vain tarkoitus saada haluttu indukstanssi aikaiseksi lyhyemmällä langalla eli pienemmällä vastuksella.
Mietityttää että kumoaako nuo "ristikkäin" menevät kentätä toisiaan, pienentäen iduktanssia. Pitäsköhän vähän tutkia teoriaa...
Tätä voisi kokeilla. Harmi että luultavasti se jotenkin toimii, mutta ei tässä ympäristössä pysty sanomaan onko se parempi vai huonompi kuin toroidi, muut asiat vaikuttaa siksi paljon, esimerkiksi tuo virityskonkka, joka on IC:n sisuksissa, ei mahda olla ihan sieltä teoriassa parhaasta päästä.
Tarmo,OH6ECF
Re: Pallon muotoinen kela
Tämä wikipedian teksti variometristä onkin valaiseva tähän asiaan:
"A type of continuously variable air core inductor is the variometer. This consists of two coils with the same number of turns connected in series, one inside the other. The inner coil is mounted on a shaft so its axis can be turned with respect to the outer coil. When the two coils' axes are collinear, with the magnetic fields pointing in the same direction, the fields add and the inductance is maximum. When the inner coil is turned so its axis is at an angle with the outer, the mutual inductance between them is smaller so the total inductance is less. When the inner coil is turned 180° so the coils are collinear with their magnetic fields opposing, the two fields cancel each other and the inductance is very small."
Eli nuo vastakkaisuuntaiset magneettikentät tosiaan aiheuttavat induktanssin katoamista.
Jee, olen siis keksinyt kelan jossa ei ole induktanssia! Mihinkähän sitä voisi käyttää....?
Taidan sittenkin kääriä ilmasydämisen toroidin johonkin teippirullan rungolle....
"A type of continuously variable air core inductor is the variometer. This consists of two coils with the same number of turns connected in series, one inside the other. The inner coil is mounted on a shaft so its axis can be turned with respect to the outer coil. When the two coils' axes are collinear, with the magnetic fields pointing in the same direction, the fields add and the inductance is maximum. When the inner coil is turned so its axis is at an angle with the outer, the mutual inductance between them is smaller so the total inductance is less. When the inner coil is turned 180° so the coils are collinear with their magnetic fields opposing, the two fields cancel each other and the inductance is very small."
Eli nuo vastakkaisuuntaiset magneettikentät tosiaan aiheuttavat induktanssin katoamista.
Jee, olen siis keksinyt kelan jossa ei ole induktanssia! Mihinkähän sitä voisi käyttää....?
Taidan sittenkin kääriä ilmasydämisen toroidin johonkin teippirullan rungolle....
Tarmo,OH6ECF