löytyykö täältä apuja

[record]

Linkin siirto epäonnistui,(toimivan..), laitoin kuvan omasta vekottimen naamasta suoraan Slipsten sähköpostiin.
Joo, grammaripuoli saattaa toimia, sitä en ole vielä päässyt testaamaan, itse asiassa ongelma on siinä että takalevy puuttuu ja siinä on merkinnät mikä liitin on mikäkin, nyt merkkejä ei siis ole, pitäisi tutkia ja selvittää, on tässä viikonloppu aikaa.
Fennon osalta epäilen itsekin samaa vikaa kuin tässä, täytyy ottaa se työn alle jos tämän saa joskus henkiin, Fennossa on sentään putket tallella.



T.Timo

[oh2jin]

Enpäs osaa minäkään tänne kuvia laittaa, vain omalle verkkolevylle ja tänne linkki. Olen joskus käpälöinyt 1970-l. alussa tuollaista radiota, mutta enpä ole avannut.

Näyttäisi olevan joku 1960-l alun tai miel. puolivälin radio. Noin materiaaleista päätellen. Kytkennästä voi todellakin puuttua EABC80, sillä se ei kaikilla valmistajilla ollut menestystä noiden putkien hehkulankojen kestävyydessä. Siksipä noita muitaputkia saattoi olla varastossa enemmän ja kytkentä toteutettiin niillä. Etteikö EABC80 voisi ollakin VFO-purkin päällä, mutta miksi siellä olisi kolme diodia ja yksi triodi.

[record]

Kokeilin juuri grammaripuolta ja sain aikaan pirunmoista verkkohurinaa, ei ääntä, testailu jatkuu.

Mittailin myös puuttuvan putken nastoja, jännitteellisenä

Päältä katsottuna
1 . .9
2 . .8
3 . .7
4 . .6
5.
1. 172v dc
2. 275mv ac
3. 0,5 ohm
4. 0.2 ohm
5. 5,8 ohm
6. 165v dc
7. 415mv ac
8.
9.0,2 ohm

Jotenkin tuntuu äkkisältään että nyt kannattaa laittaa koppa kiinni ja näyttää laitetta osaavalle...mitattu digitaalisella flukella, se ei liene järkevin mittari tähän hommaan, analogista ei ole nyt saatavilla.

t.timo

[record]

Tuli vielä mieleen että entäs jos joku hauska henkilö on räveltänyt tätä jo aikaisemmin ja laittanut putket sekaisin.

[56krh32]

Enpäs osaa minäkään tänne kuvia laittaa, vain omalle verkkolevylle ja tänne linkki.

Tämän sekalaisen keskustelun alussa on hyvä ohje, miten laittaa kuva näkyviin...

http://www.radiohullut.net/foorumi/viewtopic.php?t=995

Tuossa linkki vielä ohjeeseen...

[record]

toimiikohan nuo......

[record]

se onnistui

Eli siinä kuva omasta vekottimestani
korkeus 21cm
leveys 29cm
syvyys 20cm

kiitos linkistä, tuntui vaikealta mutta oli helppo.

[oh2jin]

Hyvin näkyy kuvat. Commarilla ei tuo onnistu.

Onhan se aina mahdollista että putket ovat vaihtaneet paikkaa, eli onhan siellä joku käynyt kyntämässä kun kerran takakansiksin puuttuu. Toisaalta voi verkko-osan lyytitkin olla jo lahonneet. Lähetelläänpä näistä kuvista linkkiä eteenpäin josko joku tyypin tunnistaisi.

[meikäläinen]

Hmm...
Mielenkiintoista.

Aikas kova pähkinä purtavaksi...
Eikä tietenkään sisuskalujen kuva suostu aukeemaan jostain indokiinasta, harmi...

ECL82 Audiopäätevahvistin pentodilla (L), audioesivahvistin triodilla (C)
ECC85 ULA-oskillaattori
EBF89 Tupladiodit(B) ilmaisijana?(ULA ilmaisu vaatii tupladiodit) ja suurtaajuuspentodi (F) välitaajuusvahvistimena?
ECH81 Triodi oskillaattorina AM-vastaanotossa, ULA:lla välijaksovahvistin ja heksodi sekoittajana

Philipsin (HSF 454A) kytkennässä löytyy EBF putki, mutta silti myös EABC80. Philipsissä on kuitenkin perinteinen EL84 Audiopääte

Peruskytkennässä EABC80: A diodi AM-ilmaisin B tupladiodi ULA-ilmaisin (suhdeilmaisin)
C triodi audioesivahvistin.

[meikäläinen]

Valitettavasti Record oli jo luopunut projektista, mutta tässä nyt kuitenkin todennäköisin vika.

Sainpa lopulta indokiinalaisesta kuvapalvelimesta sisuskalujen kuvan ulos.

Putki ECC85 on väärässä paikassa.
Putki kuuluu siihen kohtaan, mistä putki kuvassa puuttuu. Kyseinen mötikkä on nimittäin ULA-vastaanoton alkupään asteiden mötikkä. Siinä on ULA-alueen oskillaattori ym. Hommaa hoitaa yleisimmin juuri ECC85 putki.

Paikka jossa ECC85 alkujaan oli, on todennäköisesti putken EABC80 paikka.
Perusputkiradion sisukset ja niiden toiminta näkyy kohtuuhyvin kuvassa.

Lähde: http://www.radiohullut.net/index.php?page=putrad

Rohkeneisin myös ehdottaa, että jännitevalitsin siirrettäisiin 220 voltin kohdalle, koska siinä asennossa jännitemäärä eroaa oikeasta vähemmän kuin 250 voltin kohdalla.
Yhtälailla hehkujännitteen ollessa liian pieni, putkien kestoikä jää lyhyemmäksi.

[oh2jin]

Eli sitä toosaa oli jo aiemmin yritetty laittaa kuntoon. Kuinkahan lahoja lyytit ovat?

[meikäläinen]

Kerran niin pahasti hurisi putket sekasinkin jo, veikkaan, että kohtuulahoja.
172 volttia anodijännitteenä kertoo kans jo aika pahasta lahoamisesta, kun jännitteen pitäisi olla pyöreät 250v .
Lisäsin myös edelliseen kommenttiini selventävän kuvan.