Slim Jimin hyvyys?

[yazzo]

Kiinnostuin moisesta keksinnöstä törmätessäni netissä kovasti ylistäviin argumentteihin mm. tämän matalasta lähtökulmasta ja siten lisätehoista esim. 5/8:iin nähden. Hiukan enemmän asiaa tonkiessa tuolla kansainvälisillä radiofoorumeilla esitettiin toisaalta kriittisiä mielipiteitä siitä, että konstruktio on periaatteessa sama kuin J-antennissa ja vahvistus puolikkaan dipolin luokkaa => juupaseipäs.

Onko kenellekään sattunut silmiin jotain todellista mittauksiin perustuvaa faktaa? Eli onko SlimJim oikeasti tehokas ja saako sillä jotain havaittavaa etua esim. huomattavasti kompaktimpaan dipolirakennelmaan nähden?

[Morpheus]

saako sillä jotain havaittavaa etua esim. huomattavasti kompaktimpaan dipolirakennelmaan nähden?

Sitä ei tarvitse ripustaa vaan sen voi laittaa tolpan nokkaan.

[oh2jin]

Eipä ole kokemusta eikä mittaustuloksia, mutta tuolla olisi joitain piirustuksia ja säteilykuvioita, jos niillä pääsisit eteenpäin

http://home.versatel.nl/dobbelstcj/

[yazzo]

Vielen dank! On tuossa ainakin sen verta diagrammia, että pintapuolinen tieteellisyyden vaatimus täyttyy Tiedä vaikka pitäis lähteä putkikauppaan...

[Matti]

Tiedä vaikka pitäis lähteä putkikauppaan...

Slimin voi tehdä myös langasta eli ns. Tikapuuantennina. Poikkipuolat voi väkertää vaikka muoviputkesta. Tosin silloin antenni pitää ripustaa roikkumaan.

[Peter]

Tiedä vaikka pitäis lähteä putkikauppaan...

Slimin voi tehdä myös langasta eli ns. Tikapuuantennina. Poikkipuolat voi väkertää vaikka muoviputkesta. Tosin silloin antenni pitää ripustaa roikkumaan.

Olen ihmetellyt, miksi tuo tikapuu "slim-jim" on niin hyvä.

Gainin pitäisi olla sama kuin puolenaallon päästäsyötetyssä kepissä.

Antennin hyvyys johtuu luultavasti syötön sovituksen vähähäviöisyydestä.
Mm. tehoa ei kulu lähetyksessä lämpönä vähähäviöiseen "vessapaperipurkkikelaan".

Tuollaisessa tavallisessa 1/2 wave "silver-rod" antenneissa sovituskela on mitä on.
Suurinpiirten vessapaperirullaan käämityn kelan saa palamaaan ja savustumaan
n. 200-500 Watin teholla.

Tuollaiseen huonoon ja häviöiseen sovituskelaan hukkuvat myös heikot signaalit vastaanotossa.

Tuo tikapuuantenni taas kestää tehoa sen verran kuin koksi kestää.

[Matti]

Olen ihmetellyt, miksi tuo tikapuu "slim-jim" on niin hyvä.

Aikoinaan testasin J-tikkua yhdellätoista, jotenkin se vaan kuunteli paremmin skippiä kuin puoliaaltoinen, paikalliskusoissa ei eroa huomannut. Olisko mahdollista että lähtökulma olisi matalampi?

[Kajari]

jotenkin se vaan kuunteli paremmin skippiä kuin puoliaaltoinen, paikalliskusoissa ei eroa huomannut. Olisko mahdollista että lähtökulma olisi matalampi?

Ääni tälle. Mulla on autossa muutama erilainen Sirion keinok.. öö, antenni, ja niillä ei juurikaan ulkomaalaisia kuulu. Sitten kun tilalle laittaa Allgonin tai Wilsonin niin jo on pohjia. Paikalliskusoissa ei Allgoniin ainakaan ole kovin kummoista eroa, mutta diiexiä ei sirioilla workita. Paitsi sitten kun ne paukuttaa tukeen +30dB..

[puu]

Melkein sama kuin samalla korkeudella oleva puoliaaltodipoli. Lisää gainia ja matalampi lähtökulma tulee ehkä siitä, että slim jim on joskus helpompi ripustaa korkeammalle...

[yazzo]

Öö, ei kai antennin gaini tai lähtökulma riipu mitenkään sen syöttöpisteen korkeudesta vaan ne on antennin teknisiä ominaisuuksia? Tokikin antennin näkemä radiohorisontti kasvaa korkeuden funktiona ja siten quso lentää pitkemmälle.

Matti: tuo kokemuksesi nimenomaan skippien paremmasta kuulemisesta Slimillä tuntuis ainakin jotenkin maalaisjärjellä puhuvan päinvastoin korkeamman lähtökulman puolesta. Skipithän tulevat varmaankin antenniin hiukan missä kulmassa sattuvat kun kerran ilmakehässä risteilevät. Jos siis antenni on kovin tehokas maanpinnan suuntaisesti luulisi sen olevan epäherkempi skippien osalta, eller hur?

Peter: sun ajatuksessasi voi hyvinkin olla pointtia, huonosti toteutettu & häviöllinen sovitus, joka on kuitenkin pakollinen päästä syötetyssä puolikkaassa tai 5/8:ssa voi hyvinkin vaimennella Slimiin nähden.

Alkuperäinen kysymykseni liittyikin juuri siihen mistä tuntuu olevan netissä hiukan ristiriitaista tietoa eli onko SlimJim teknisesti parempi antennikonstruktio kuin puolikas tai 5/8?

Esim. täällä
http://www.hamuniverse.com/slimjim.html
kerrotaan hurjia juttuja: "It is estimated that the Slim Jim appears to have about 6dB gain over a 5/8 wave antenna due to the extreme low angle of radiation"

6 db:tä 5/8 gp:hen verrattuna on ympärihäiritsevälle aika kova luku vai mitä sanoo raati? Tuohonhan pitää olla yagissakin jo monta keppiä

[Matti]

Slimillä tuntuis ainakin jotenkin maalaisjärjellä puhuvan päinvastoin korkeamman lähtökulman puolesta. Skipithän tulevat varmaankin antenniin hiukan missä kulmassa sattuvat kun kerran ilmakehässä risteilevät. Jos siis antenni on kovin tehokas maanpinnan suuntaisesti luulisi sen olevan epäherkempi skippien osalta, eller hur?

Entäs jos pystymmällä kulmalla pitää tulla useampia hyppyjä kuin loivemmalla.. siis loivempi skippaa ensimmäisen kerran kauempaa ja pidempiä "loikkia"... ?

[QRM]

Niin, eiköhän se skipin hyppyjen määrän ollessa vähempi, kentän voimakkuus kauempana ole pare. Vaimenee kovin maasta pompatessaan. Tai ainakin kumipallo taitaa tehdä niin. On siitä varmaan selkeä laskenta-ohjekin insinöörin derivoidessa tangentin suuntaisen triangelin vastakulman
hypotenuusan vakiolla.

Slimillä tuntuis ainakin jotenkin maalaisjärjellä puhuvan päinvastoin korkeamman lähtökulman puolesta. Skipithän tulevat varmaankin antenniin hiukan missä kulmassa sattuvat kun kerran ilmakehässä risteilevät. Jos siis antenni on kovin tehokas maanpinnan suuntaisesti luulisi sen olevan epäherkempi skippien osalta, eller hur?

Entäs jos pystymmällä kulmalla pitää tulla useampia hyppyjä kuin loivemmalla.. siis loivempi skippaa ensimmäisen kerran kauempaa ja pidempiä "loikkia"... ?

[oh2jin]

Täh??

Matala lähtökulma, radioaaalto kohtaa ionosfäärin loivemmassa kulmassa, huonommallakin ionisaatioasteella taipuu riittävästi, jotta "heijastuu" takaisin maahan. Lähtökulma madaltuu, mikäli antennin näkemä maa on hyvä ja antennin rakenne suosii matalaa lähtökulmaa. Antennin korkeus vaikuttaa ja yleisellä tasolla voidaan sanoa että sen vaikutus näkyy horisontin yläpuolisten keilojen määränä ja korkeutena. Tähän toisn voidaan vaikuttaa radiomaan hyvyydellä.

Kaikki 5/8 aallon antennista liikkuva tieto edellyttää että riittävälle korkeudelle asennettu antenni on varustettu asianmukaisilla radiaaleilla, jotka ovat riittävän pitkiä ja syöttöpisteen sovitus on liki häviötön.

Eo. perusteella matala lähtökulma on helpointa saavuttaa suuren säteilyvastuksen omaavalla (korkea-impedanssisella) antennilla, joka on suhteellisen tunteeton maahäviöille. Tällöin on vain huolehdittava siitä, että sovitus on mahdollisimman pienihäviöinen. Sekin tosin riippuu syöttöjohdon häviöistä, joku voi sallia SWR:n mukana kasvavat häviöt ja tunata sydeemin alapäästä autotunerilla ja antaa QSO:n kulkea. Se vähän riippuu kato mitä haetaan. Jos QSO kulkee autotunerilla tunatttua liikennemerkin putkea vertikaalina käyttäen, niin mitäs sitä suotta lankoja puuhun heittelemään.

[Hjorde]

Harmittaa, etten itse heti radioharrastuksen alkuaikoina ruvennut lukemaan mm. tiimissä hamssiksi kirjaa. Ei niinkään sen takia, että paljon olisin amatööripuolella ollut äänessä nytkään kun luvat on hankittu. Tuokin kirja vaan antaa kohtalaiset perustiedot mm. antenniteoriasta. Sen päälle voi sitten rakentaa netistä etsittyä tietoa ja muuta kirjatietoa.

Pointti kirjoituksessa oli se, että vaikka tuota hamilupaa ei aikoisi koskaan hankkia ja haluaisi wörkkiä vain vapaita bändejä, antaa teoriatiedon opiskelu uudenlaista näkökulmaa harrastukseen. Toki on todettava myös se, että hienot mittalaitteet ja antenniteorioiden osaaminen ei välttämättä tarkoita pitkiä kusoja. Kokeilemisen ja erehtymisen kauttakin oppii. Tuntuu vain turhalta ruveta "keksimään ruutia" uudelleen. Teoria ja käytäntö eivät myöskään ehkä tunnu aina kulkevan täysin käsi kädessä, vaikkakin useimmille radiomaailman ilmiöille kyllä löytyy selitys myös teoriasta.

Itse ymmärrän näistä radioasioista vielä hyvin vähän, mutta minun kohdallani motivoiduin amatööritenttiin lukiessa opiskelemaan asioita kirjasta, joka olisi ehkä muuten jäänyt tekemättä ja tietämys ja ymmärrys on kyllä kasvanut huimasti hamilupien hankkimisen jälkeen.

En tiedä paljonko löytyy asiaa suomeksi netissä tuosta lähtökulmasta tässä englanti ja huono soomi versio. Suosittelen silti lukemaan mieluummin aluksi suomenkielistä kirjallisuutta.

http://www.signalengineering.com/ultima ... ation.html

http://translate.google.fi/translate?pr ... ry_state0=

ps. kirjoitus ei ole suunnattu erityisesti kenellekään

pps. Ihmetyttää, miksi tuosta tikapuuantennista puhutaan aina vain länkkyjuttujen yhteydessä ja miksi sitä ei myydä kaupallisena antennina, jos se kerran on niin hyvä. Olen itsekin pitänyt yhteyksiä asemiin, joilla on ollut tikapuuantenni käytössä ja hyvin on pelittänyt.

[yazzo]

Eo. perusteella matala lähtökulma on helpointa saavuttaa suuren säteilyvastuksen omaavalla (korkea-impedanssisella) antennilla, joka on suhteellisen tunteeton maahäviöille.

Osaatko sanoa onko SlimJimissä nuo ominaisuudet? Mitä olet mieltä tuosta jenkkipoikien hurjasta väitteestä gainin osalta verrattuna viiskasiin?