https://kotiliesi.fi/hyvinvointi/tervey ... 81721f-500
Mikäli mitä tahansa toimintaa ylläpidetään 365/7/24, se tarkoittaa työehtosopimuksin (teollisuuden) keskeytymätöntä viisivuorotyötä. Toisin sanoen poikkeusoloissa radioaseman päivystäminen yhdellä henkilöllä edellyttäisi viittä henkilöä yhteensä. Jos taas päivystäminen on asepalvelusta, niin silloin melko monessa viestijoukkojen organisaatiossa on ajateltu, että tarvitaan reserviläinen ja varareserviläinen tälle nukkumisen ajaksi. Puolustusvoimissa komppanian päivystäjän ympärivuorokautinen tehtävä oli pitkä, mutta lepohetket lomitti päivystäjän apulainen.
Kenttäoloissa reserviläisillä on kaksi vuoroa eli jokaista ympärivuorokautista tehtävää varten pitää olla kaksi henkillöä, joiden toimintakykyyn vaikuttaa se, saako lepovuorolla riittävästi nukutuksi.
Varautuminen edellyttää monenlaista muutakin kuin sähköä viestiasemalta ja peräti viestikeskuksella. Se edellyttää henkilöstöhallintoa ja henkilökunnan huoltoa ravinnosta terveyteen. Monessakaan lyhyessä yhteysokeilussa ei ajatella, mitä seuraa siitä, ettei elintarvikekaupassa ole sähköä eikä polttoainetta vapaasti saatavilla eikä ole tilannekuvaa Digiltalta Yleisraidon tekstitelevisisossa.
Toinen asia on sitten se, että ellei paikannussatelliitteja olisi, miten suunnistettaisiin kartalla, mihin osoitteisiin, mitkä ovat puhelinnumerot, jos matkapuhelin toimisi aggregatisoidusta telemastosta kirkonkylässä tai kuntakeskuksessa. Taajamissa saa kriittisiä massoja kokoon RHA68- ja CB-etäisyyksin, 4 W - 25 W, mutta ei siellä, missä on mäkiä ja niin VHF kuin UHF:kin jäävät mäkeen. Ajatellaanpa vaikka vaara-Karjalaa, Pohjois-Karjalaa tai 104:n korkeahkon mäen Iittiä, mäkimini-Karjalaa!
Melko monin varautuminen on pienimuotoinen yhteyskokeilu, mitä ei oikein voi skaalta kunta- eikä hyvinvointialuekokoon, koska ei ole verkon perustamiseen tarvittavia suunnittelutietoaj eikä ylläpitämiseen tarvittavaa suunnitelmaa huollosta.