Ryhmäytymistä ja etätoimintaa

[oh2op]

https://www.verkkouutiset.fi/a/pidetaan ... /#ca57c4cf

Tätä tapaamisvajetta voi pohtia myös radioharrastuksessa. Onko ketään enää vuosien jälkeen tiedossa tai olemassa, mikäli ei ole vanhanaikaista kokoontumistilaa, kahvinkeitintä ja Juhla-Mokkaa?

Jos yhdistyksen henkilömäärä on vajaat 20 ja jäsenten keski-ikä vajaat 80 vuotta keskimäärin, saattaa olla niin, ettei populaatiolla ole oikein sukupolvea tai kahta nuorempia jatkajia ja populaatio lakkaa. HF:n kaistaleveys on melko kapea kohtaamiseksi.

Toinen asia on sitten varusteet ja kalusteet. Yksi tapa hyödyntää hyvinvointialueella vanhat laitteet tai osa käyttökelpoisen kokoisista, mille on edelleen akkuja tai tarvieakkuja, on muodostaa viestivarikko, mistä sitten lainata maatasoantenneja, skannereita, mittareita jne. asiasta vasta kiinostuville rasittamatta heitä ensimmäisenä vuotena ostopakolla omiin laitteisiin. Kun kokemattomana alkaa ostaa halvalla, keskikertaista kalliilla, niin ehkä vasta kolmas laite alkaa olla jonkinlaisella näkemyksellä ostettu.

Poikkeusoloja varten olisi hyvä olla runsas määrä kuparikaapelia langa-antenneihin, vaikka puolen aallon dipoliantenneihin 1846 kHz LSB:lle, 3699 kHz LSB:lle ja 7066 kHz LSB:lle sekä 14267 kHz USB:lle. Jos tai kun pitää päästä kaukaisemmalle toistimelle, niin tietysti kuormallinen alumiinia jagiantenneille, kahdet mittarit ja sahat.

Jokainen tavallinen tukiasemakin voisi varautua kahden eteenpäin työnnetyn aseman tai sillanpään kahden kenttäaseman varustamiseen auton käynnistysakuin ja aggregaatein, jerrykanisterein ja tiedoin siitä, missä vielä voi tankata setelein rahalla kortitta. Tietokonehäiriö voi iskeä jo ennen verkkosähkökatkosta.

Alusrakenteissa, infrastruktuurissa, on hieman varikon ja intendentuurin tunnelmaa. Yleensä kannattaisi varautua viestimään koko hyvinvintialueensa, Helsingin kaupungin tai Ahvenanmaan laajuudelta.

Suomen Radioamatööriliiton suuri kysymys on se, kestääkö kukaan hämeenlinnalainen puheenjohtajana kahden vuoden kauttaan. Tämä osoittanee sitä, että radioamatööriys on jonkinlainen rodeokilpailu, missä hallitusrintaman ja opposition kesken katsotaan, miten kauan urheilija pysyy satulassa, kun ei kahta vuotta. Tulosjohtamisessa, minkä oppikirja oli pääsykoevaatimusoppikirjan 1980-luvulla kauppatieteelliin oppilaitoksiin, on melko keskeistä valita avaintulokset oikein. On harvoja yhteisöjä, missä pääasiallinen avaintulos on se, kauanko puheenjohtaja kestää rönkytystä.