Rokker kirjoitti:Täytyy oikein kysyä että miksi puolikkaan dipoli vaakaan? Et halua kuulla paikallisia asemia vaan pelkkiä skippejä pidemmältä?
Itse meinaan laittaa yhdeksi lälläriantenniksi juurikin tuollaisen puolikkaan dipolin (tai sitten tikapuuantennin) langan vaakaan, kokeiluna juurikin skippikelejä varten.
Rokk Oon !
Tuo ajatus laittaa puoikkaan lanka kahden puun väliin vaakaan oli nyt ihan periaatteessa vain sellainen päähänpisto, kun rupesi vain kiinnostamaan kokeilla tuokin "kerran eläissään", kun aikaisemmin ei ole juurikaan mitään noita noita vaaka-antenneja tullut millään tavalla edes kokeiltua.
Juu, ja tiesinkin tuon että vaaka-antenniin "tarttuu" paremmin nuo skippisignaalit kuin mitä pystyantenniin, niin sikälikin päätin kokeilla.
Ja tuosta tikapuuantennista senverta, että on se kait sekin vielä itsekin joskus tässä ensin tehtävä ja kokeiltava, kunhan ehtii moisen ensin rakentelemaan, ja se sen testaus taas on sitten kait ensi kesän "heiniä" täällä mökkiolosuhteissa.
Kuulemma taajuudet pielessä ja "eetteriin" lähtevä ääni "perseestä"...No mut hei haloo,mitä väliä kun ei vasta-asemiakaan ja näinollen kukaan ei kuule..
Minulle on opetettu, että skipissä radioaalto "kiertyy" tuolla ionosfäärissä. Eli ei se radioaalto ole enää puhtaasti vaaka- tai pystypolarisoitu, kun se saapuu takaisin maanpinnalle. Pinta-aalto on sitten eri juttu.
Ja jotkut ovat sitä mieltä, että tuollaiset pörinät ja muut häiriöiksi laskettavat olisivat aika usein pystypolarisaatiossa, en tiedä, että onko tuota tutkittu kuinka paljon.
Silloin, kun harrastelin 80-luvun alkupuolella CB-bandilla, niin minulla oli antenni sekä vaaka- että pystypolarisaatiossa. Nykyään ei edes ole noita mobileasemia, niin paljon kuin ennen, niin miksi edelleen se CB-antenni laitetaan pystypolarisaatioon ?
DX is...
Heil HC-4 "DX Dream Machine".
Linear amplifier......waste of money.
Life is too short for 3699.
jos aatellaan suoria yhteyksiä , niin kumpiakahan elementtejä on enempi kahden aseman välillä
vertikaali vaiko Horisontaali ???
Skippi taas tulee sellaisesta kulmasta että tulee lähes "taivaalta"
kumpiakahan elementtejä on on sen ja antennin välissä enempi ????
vai onko tasan ???
Voisko kuvitella että pystypolarisaatiolla vaimenee suora eteneminen enempi pysty elementtien (puut puhlinpylväät jne...) ansiosta kuin vaakapolarisaatiolla ??
Voisko olla niin että taivaalta pystypolarisaatioantenniin tulevan pystypolarisaation vaimennusta ei maaston pystypolarisaatioelementit aiheuttaisi kovinkaan paljon ??
voisko olla niin että vertikaali ja horisontaali antenneja vertaillessa kumpaankin skipit tulee suurinpiirtein samoin ??
sen sijaan signaali/skippihäiriösuhde olisi parempi Horisontaalipolarisoiduilla antenneilla , kuin vertikaalipolarisoiduilla ???
Syystä että horisontaalipolarisoitu signaali ei vaimene maaston vertikaalipolarisaatiossa olevien elementtien vaikutuksesta niin paljon kuin vertikaalipolarisoitu signaali ????
Vaakadipoli on suuntaava antenni,jolla on kaksi minimiä eli dipolin päitten suunnassa.
Pystyantenni on luontaisesti jokasuunnasta häiriöitä keräävä.Sekä sen minimikeilat on suoraan ylös ja alas.
Zeniitissä tai maan alla on harvemmin workittavaa..
Pitäisi verrata jollakin vaakapolaroidulla ympärisäteilevällä antennilla (halo,big-wheel).
Pinta-aallon vastaanotto on selkeästi polarisaatiosta riippuva asia.
Kaukoyhteyden polarisaatio ja lähetteen vastaanottokulma on arvoituksellinen ja joskus on sellaisia kelejä ettei lähekkäinkään olevat asemat kuule samoja kaukoasemia.
mutta kysmystä tai paremminkin tuumailua se ei muuta miksikään...
ok tuo pystydipoli (tai miksei 1/4 GP) horisontaalisena voi olla Halo:ssa sama gain ???
vaikkapa noilla vertailtais ??
Joka tapauksessa lienee selvää että suorassa etenemisessä vertikaalit elementit maastossa
(niitä kun on enemmä ) vaimentavat vertikaalipolarisaatiota enemmän ??
kait ??? siksi suorassa etenemisessä vertikaali-vertikaali ei koskaan pärjää horisontaali-horisontaalille ???
kaiketi pystypolarisaatiota esim. CB bandillakin käytetäänkin ainoastaan sen takia että antennit
saadaan tehtyä mekaanisesti helpommin ja halvemmin ja periaatteessa tehokkaammiksi kokoonsa nähden ??
tuo ehkei näy vielä kovin selvästi CB bandilla . mutta mitä ylemmäs mennään sitä helpommin sen näkee jo käytännössä .
mietin vain että voisko tuommonen käsitys että vertikaali polarisaatio olisi herkempi skippihäiriölle kuin horisontaali johtua tuosta .
eli Suoran signaalin suhteesta Skippien kautta tulevaan signaaliin eli häiriöön .
mikä muu voisi olla nk"ruohonjuuritason "mittausmenetelmä joka antais semmoisen
tiedon ? tunteen tai vaikkapa tuloksen että pystypolaarisaatioantenniin tulee enmpi skippihäiriötä kuin vaakapolarisoituun ??
no yksi tietysti tuo että vertaillaan lankaan ,, entäs jos se on siinä suunnassa että
langan minimi on maximihäiriön suuntaan ???
pitää tietysti muistaa että mikä on millekin harrastelijalle häiriötä ja mikä ei hi..
asialla ei sinänsä mitään merkitystä , mutta mukavahan näitä juttuja on "märehtiä"
Ja lievä ot jatkuu.. paras "skippi" antenni on vinossa
Tuli aikanaan huomattua 11m:llä, että antennin vaihtaminen vauhdista pystystä vaaka antenniin alkoi kuulua eri asemat. No ei nyt täysin mustavalkoinen ero ollut, mutta asemat jotka kuuluivat parhaiten vaimenivat, ja toiset asemat pomppasivat päälimäiseksi.
Olis ollut mielenkiintoista tehdä galluppia toimiko yhteys parhaiten saman polariteetin kesken. Vakavaan reeäks vorkkimiseen laittaisin sekä vaaka, että pysty antennin (risti yagi?).
et ymmärrä, vaikka selittäisin... mutta jos ymmärrät, ei tarvitse selittää.
jos tekis sen ristiyagin ja siihen pyörivan polarisaation , niin pitäskö tehdä molempiin suuntiin pyörivä ??
siis CW sekä CCW
niinkuin noissa SAteliitti hommissakin , tosin siellähän tiedetään yleensa aina kumpaan suuntaa .
Hitsi ,,, muistanko muuten oikein ?? olikos aikoinaan Ähtärin 2 mertin repatöörissäkin pyörivä
polarisaatio ?? vähän niinkuin siksi että sinne pääsi Vaasasta kotiaseman aneeteilla , ja silti toimi liikkuvien kanssa... ??? muistaako Leori ???
Jatketaan vanhaa juttua. Tässä mökillä koittanut laittaa vaakaan puolen aallon dipolia, keskitaajuudeksi valitsin 27.315Mhz, eli laskennallisesti noin 2,61m per lanka. Lankana on armeijan puhelinkaapeli halkaistuna, ylimenevät päät taitettu päälangan vierelle. Tuollainen Diamond BU-55 balun joskus jostain syystä ostettu niin otin sen rakenteluun mukaan.
Hilannut nyt sitä ylös alas puiden välissä ja kokeillut, kuuluu ulkomaan asemia mainiosti, mutta vireys pelkällä SWR-mittarilla on karkeasti arvioiden tuolla jossain 26.700 tienoilla. Kanavalla 31(27.315), SWR on vielä 1.3, ja .555 1.8.
Puita tuossa on tontilla tiuhaan. Mitta per viiksi ok jo nyt 2.56m, eli lyhyempi kuin mitä pitäisi. (ilmeisesti laskennallinen pituus pitää paikkansa vain vapaassa tilassa, ts. teoriassa.) Vaikuttaako tuo eriste, puut, langan materiaali, vai mikä minulla voisi olla pielessä että vireys on noin pielessä?
Kokeillessa on ollut lähes suorana, hitusen löysällä, syöttö n.5m korkeudessa. Pysyvä asennuskorkeus tulee olemaan 6-7m maasta. Saa sen toki lyhentämällä kohdalleen, mutta jos typistän riittävästi 'vireeseen', tuleeko enemmän keinokuorma kuin toimiva antenni?
Voit vielä muutaman sentin lyhentää, eikä ole huono tuollaisenaankaan.
Johdon eriste vaikuttaa pituuteen. Asennuskorkeus SWR:iin. Asennuskorkeus vaikuttaa jopa sen verran, että välttämättä dipoli ei mene edes alle SWR 1.4. Pitkän syöttöjohdon päästä mittari näyttää yleensä pienempiä lukemia.
1:1 baluni on hyvä olla siinä, se ei sotke SWR:iä, mutta estää koaksiaalin ulkojohtimen toimimista osana antennia.
Pääsääntöisesti antenni laitetaan taajuudelle mittanauhalla (elikkä elementti on aallonpituuden mukaan oikean mittainen) ja sovitus (swr) laitetaan kuntoon sillä sovitin elementillä elikkä kamma, baluni, stubi tai mikä vaan mikä sovitukseen vaikuttaa, vaikka se syöttäjohdon pituus.
Mutta oikeasti antennin pituus laitetaan niin, että reaktanssi on nolla tai lähellä nollaa (analysaattori kertoo tämänkin)
Ja sitten tehdään sovitus jollain noista 6HGW:n mainitsemista tavoista, jotta saadaan impedanssi sinne 50ohm tienoille.
Onko tämä tapa sitten merkittävästi parempi? kuin se että tekee yksikertaisesti lankojen pituutta muuttamalla, niin että SWR on suht. hyvä.
Ei, eipä juuri... voi se olla vähän parempi, mutta vaikea on eroa huomata.
et ymmärrä, vaikka selittäisin... mutta jos ymmärrät, ei tarvitse selittää.
Kuinka paljon eri pituus saadaan mittanauhan ja analysaattorin nollan välillä? No enpä ole koskaan antenneja analysaattorilla katsonut, mutta en ole myöskään oikeastaan koskaan antennejakaan tehnyt. Nytkin käytössä ei minnekään mittainen lanka jollain balunilla, siihen ajan 15 wattia ja kuulun mihin kuulun, usein kyllä saanut 160m aktiviteetin kuitattua sekä 99 juttuihin osallistunut ja nyt noita 40m aktiviteettejä myös kuittaillut. Toki "sitten joskus" on tarkoitus noita antenneja parannella mutta sisällä tinailu ja tunailu on mukavampaa, minulla kun tämä harrastus ei ole noissa yhteyden pidoissa.
