Suora putkivastaanotin

[pienari]

Mikä on hehkujänö noilla putkilla?

[TV_masentaja]

DF33/1N5GT- putkella 1,4V

1,5V paristo käy, otan nyt kylläkin labrapowerista.

Putkidatoja löytyy kun googlaa #putkityypii# tube data.

Eurooppalaisessa merkinnässä D-sarja on 1,4V, E-sarja 6,3V, P-sarja 300mA, jne...

Sitten on merkintätapoja, joissa on eri logiikka tai ei oikein putken ominaisuuksidta kertovaa logiikkaa ollenkaan.

EF80 on jo hyvin informatiivinen, E=6,3V hehku, F=piensignaalipentodi, 1. numero 8 = 9-pinninen Noval-kanta.

[TV_masentaja]

E-sarjan putkila kun rakentaa, voi käyttää vaikka vanhaa putkiradion verkkomuuntajaa. Uraltonelta saa myös uusia verkkomuuntajia putkilaitteisiin.

Anodijännite on sitten sellainen, että tappaa talossa ja puutarhassa, eli varovaisuutta kehiin. Myöskään rakenne, jossa anodivirta kulkee suoraan kuulokkeiden läpi, ei ole oikein suositeltava, vaan viimeisimmän kytkentäni muuntajakikka silloin käyttöön.

Myöskään korkeaohmiset eivät ole tuossa viimeisessä kaavassa DC:n suhteen anodijännitteessä, siinä on konkka välissä.
Mutta jos anodijännite on 300V, on kondensaattorin jännitekestoon kiinnitettävä huomiota.

Pienivirtaiselle kuulokekoneelle voisi käyttää myös sellaista verkkomuuntajajärjestelyä, että kytkee 2 pientä verkkomuuntajaa pääittäin, 230V=>6V hehkut tähän, 6V=> 230 => tasasuuntaus => n. 300V DC.
Tietysti joku muukin jännite on mahdollinen kun valitsee toiseksi muuntajaksi toisenlaisen muuntosuhteen omaavan.

Verkkokäyttöisessä suosittelen vakavoimaan ilmaisimen jännitteen, zenereillä onnistuu hyvin 100-150V.

[TV_masentaja]

P- ja muiden sarjahehkutusputkien hehkujännite pitää katsoa putkidatasta, näiden putkien idea on se, että laitteen kaikkien putkien hehkut kytketään sarjaan. Kokonsisjännite muodostuu korheaksi, joten hehkutukseen käytetään sitten sopivan sarjavastuksen(mielellään ptc)avulla anodijännitettä.

Esim. Putkitekniikalla toteutetuissa televisioissa on verkkojännite suoraan puoliaaltotasasuunnattu ja saatuun 300V tasajännitteeseen kytketään ksikkien putkien hehkut sarjaan ptc-vastuksen kautta.

Juovapääteputki PL509 vaatii tehoputkena 40V hehkujännitteen, joku piensignaaliputki vain 8V.

Näissä yleisvirtakoneissa ei ole siis verkkomuuntajaa, laitteen runko on joko nollassa tai verkkojännitteessä töpselin asennosta riippuen.

[pienari]

Okei. Kiitokset inffosta.
Löytyykö mitään kattavaa listaa putki datoista jostain?
Tuo oli uutta tietoa mullekkin että merkinnästä voi päätellä jännitteet yms.

[TV_masentaja]

Wiio/Somerikko- kirjoissa ainakin on jotain.

Lisäys:

Google "electron tube markings"

https://www.electronics-notes.com/artic ... ystems.php

[TV_masentaja]

Tuossa sivu kirjasta "Uusi radiokirja" ja eurooppalainen putkimerkintätapa.

Tuossa ei mainita jostain syystä putken kantaa, jola ilmenee 1. numerosta. Ehkä siksi, kun joskus on poikkeuksiakin säännöstä varsinkin vanhoissa putkissa.

[TV_masentaja]

https://frank.pocnet.net/type.html

Frank on kerännyt hirveän määrän datalehtiä.

http://www.r-type.org/index.htm

Siinä hyvä tietolähde myös.

Tuossa hyvä myös. Näkyy ensisivulla kantakytkentäkin.
https://www.radiomuseum.org/tubes/tube_ecc81.html

[Matti]

https://frank.pocnet.net/type.html

Frankin sivuja mäkin aina ensimmäisenä katson. Väittäisin että paras putki datalehtien kokoelma, ja toiminut jo hyvin monta vuotta.
Risukasa kytketty EF183 vastaanotin kuunteli eilen jo muutamia MW asemia.

[TV_masentaja]

Hienoa!

EF183 lienee näiden DF33:sten hengenheimolainen, säädettävän vahvistuksen putki.

Kokeilin tänään suoraa vastaanotintani 80m AM- ringissä.

Ringin vahvimmat asemat, jotka tulivat Yaesun rigiini 59 tai lujempaa, kuuluivat hyvin luettavasti, mutta heikommat asemat ainakaan näin päivähälyn täyttämässä talossa eivät oikein ymmärrettävästi jaksaneet kuulua.

Puhe-amatööriyhteydet etenkin AM:lla kaipaisivat hieman voimakkaampaa audiota.

Mietin , että saisikohan tähän twiikattua pientä potkua audioon, vai onkohan ainoa lääke audioaste?
Sitä tuskin alan tähän koteloon tunkemaan, tulee sätös.

No, anodijänite on vain 45V, audiomuuntajassa ei ole konkkaa rinnalla, sillä saisi kai buustattua konkan koolla valittavaa taajuutta...

Tuota rinnakkaiskonkkaa audiomuuntajaan pitää kokeilla, resonanssitaajuuksia voisi valita käyttötarkoituksen mukaan, CW:lle 600-800kHz piikki, AM/SSB amatööriyhteydet 1k-2k, yleisradiokuunteluun basson jatkoa.

[Matti]

EF183 lienee näiden DF33:sten hengenheimolainen, säädettävän vahvistuksen putki.

Joo, samaa toimintamallia.
Testasin tänään protossa EF80, 85, 89, 183, 184 putkia, ja ei ollut korvinkuultavaa eroa herkkyydessä, kaikki yhtä hyviä.

[TV_masentaja]

Takaisinkytketyssä ilmaisimessa kierron rajamailla putken omat ominaisuudet ovat vähemmän merkittäviä.

Näinhän nuo tuolla RHS-foorumilla kertoilevat.

Minulla eilen kone teki oudon tempun:
Taajuus muuttui parikymmentä kiloa.

Kummallista. Ilmaisinkela on lakattu stabiiliksi, komponentit juotettu hyvin kiinni, ei ilmassa roikkuvia kytkentöjä enää.

Kunhan ehtii, pitää tarkistaa, onko tilanne sama keskiaalloilla.

[Matti]

Taajuus muuttui parikymmentä kiloa.

Ainut mikä tulee mieleen on säätökondensaattorin liukupinnan kontaktin muutos.

[TV_masentaja]

Jep. Pitää kokeilla puhdistella taas. Ja/tai vaihtaa tuplakonkan toiseen puoliskoon piuhat.

[TV_masentaja]

Kyllä siirtymä on myös MW- puolella ja kone on stabiili.

Etuaste- ja ilmaisinputkien vaihtaminen keskenään ei vaikuta taajuuteen. Enpä keksi muuta syytä kuin jokin muutos säätökonkassa. Sehän oli hyvin likainen ja puhdistin sen projektin alkuvaiheessa.