EDZ lälläritaajuuksille, kukaan tehny?

[Ude]

Tarvii jatkaa kokeiluja tuolla vielä joskus, varmaan siksi vaan epäsuosittu että siitä ei oikein saa multibandiantennia lähetyskäyttöön. Korkeuksia pitää testata.

[Matti]

siitä ei oikein saa multibandiantennia lähetyskäyttöön.

Miksei?
Extended Double Zepp on perinteinen ja hyväksi koettu monialue-antenni, vaikka vaatii "tunerin".
Vaan koska syöttö on avolinjalla, tunerin käyttämisestä ei oikeastaan aiheudu häviöitä ja QSO kulkee FB.

[TV_masentaja]

Suosion suuruutta rajoittanee juuri tuo avosyöttö/lapamatovaatimus.

Sitä kun ei jokaisessa QTH:ssa voi järkevästi(tai ollenkaan) toteuttaa.

Syötön sovitus koksiin avolinjan pätkällä tekee sitten antennista yksialueisen.

Mikä minulla nyt mättää, on se, että ei uskalla potkurilla ajella, sahanpurua ja kaikenlaista hirvittävää mujua täynnä olevalla
ullakolla kulkee vanha lapamato, ei tee mieli riskeerata läpilyöntien kanssa.

Jos tuosta suosikki lähetyskäytössä tulee, voisihan harkita uuden laadukkaamman johdon tilaamista tuolta:
http://www.paratronic.fi/avolinja.shtml

Käypäs, Ude, lukaisemassa viimeksi linkittämäni EDZ- artikkeli.

Siinä nimenomaan mainostetaan EDZ:iä monialueantenniksi 300- ohmisella nauhajohdolla syötettynä.
Oikealla mitoituksella jopa ilman tuneria.
Tässäpä uudestaan: http://www.w5dxp.com/rotdip/rotdip.htm

[TV_masentaja]

"Pitkällä" oli keliä, EDZ- antennilla ensimmäiset ulkomaan qsot otettu.

25W mobiiliasema Englannin etelärannikolta ja italialainen kaljakorinhehkuttaja.

Minulla siis 22W/SSB.

Kotimaan auroorassa ei tunnu pelittelevän(matala lähtö/tulokulma?), mutta tämä nyt päällä oleva keli ei oikein ole minun QTH:ssa muutenkaan otollinen, ei pidä vielä vetää johtopäätöksiä liian pitkälle.

[Aslak]

Eipä tossa kotimaan auroorassa oo ollu vakiotehoilla paljon mahdollisuuksia. Kurikka kuuli, mut kuittas kutsun väärin. 2-3 eri tavalla ko koitin toistaa

[TV_masentaja]

Susi 2 kuitenkin kuitattu auroorana EDZ:llä, sitten QSO:t eipä- auroorana Skotlantiin ja Saksaan, joskin Saksaan päin äänessäni
oli hieman aurooraröhinää.

Toimiva antenni tuosta taisi tulla.

[Aslak]

Sain miekin susi kakkosen kopattua, mut ruotsi oli helpompi kopattava ko kotimaan asemat. Jatkuuhan toi kihinä vieläki.

[TV_masentaja]

Poristiin pitkät porinat Hollantilaisen Henkin kanssa, 57 sain raportiksi, mutta sillä oli jagi.

Saksalainen tuli morjestamaan uudestaan, kun mun sinkku oli vahvistunut, feidas 7:n ja 9:n välissä ja auroora oli hävinnyt äänestä.

Toimiva kampe tuon täytyy olla.

[TV_masentaja]

Mietin tuossa ideaalista pituutta CB- EDZ:lle.

Joissain ohjeissa käytetään 1.25 kertaa aallonpituus- kerrointa, joissain 1.28, amerikkalaisen hamisivuston laskurit ottavat
puoliaaltodipolin tapauksessa huomioon lyhennykertoimen, mutta ei EDZ:llä.

Tuolla laskurilla voi tarkastella arvioituja impedansseja: https://www.dryspire.com/dipole-z

Onkos vastaavan tyyppistä laskuria dipolin säteilykuviolle, en yhtäkkiä löytänyt?

Kiinnostaisi tietää, missä vaiheessa alkaa kuvio liuskoittumaan.

Vahvistuksen pitäisi kasvaa pituuden lisääntyessä, kunnes alkaa mennä liuskoiksi(eri lähteiden mukaan n.14m jälkeen)
Antennin lyhentyessä impedanssi voi muuttua keljuksi.

Toki säteilykuvion mallintamisen matematiikka on raskaampaa ja vaikuttavia tekijöitä on paljon...

Vai olisiko hyvä nyrkkisääntö: lälläri-EDZ antennin pituus 13-14m, se siitä.

Antennini on nyt 13m pitkä, se on 2mm paksua sinkittyä teräsvaijeria jossa pvc- pinnoite.

LISÄYSTÄ:

Tarkennellaanpa hieman, mitä ajan takaa, miksi alkaa korjaamaan toimivaa laitetta tai edes miettiä sitä.
QSO:ja ajeltu Keski-Eurooppaan ja Britanniaan ja hyviä raportteja saatu...

Niin, Ten Tec 254 hoitaa homman, mutta on säätöalueensa ääripäässä.
Induktanssinappulaa pitää avata minimisäädöstä pari napsua(tämä on ymmärrettävää, minimi-induktanssi edustaa tunerin toiminta-alueella ylintä taajuutta 30MHz), radionpuoleinen konkka maksimikapasitanssissa ja antennin puoleinen
hyvin lähellä minimiä.

[Ude]

Jooh minulla on ollut käsitys että 1.28 aallon jälkeen alkaa mennä pipareiksi säteilykuvio. Lyhennyskerrointa kannattaa laskea tarpeeksi, ehkä 13.3 metriä olis varman päälle.

[TV_masentaja]

Keski- ja pitkäaaltoantennina tuntuu toimivan parhaiten L- antenniksi kytkettynä.

Aamulla kuuntelin pitkät pätkät pitkillä aalloilla(252kHz) Irlannin Radio One:a ja keskiaalloilla(1008kHz) hollantilaista Groot Nieuws Radio:ta.

Luulisi, että T- antennina toimisi em. taajuuksilla, mutta ei t- kytkentä nostanut signaalia ollenkaan.

Radiona Okean 209.

Pitääpä kokeilla antenniviritintä Okean:in ja lapamatosyötetyn doubletin väliin, josko tulisi uutta potkua lyhytaaltokuunteluun.

[TV_masentaja]

En pikaisella kokeilulla virittimestä saanut hyötyä SWL- puolella 25. 32 ja 41m bandeilla.

Eilen kun "pitkällä" nosteli keliä aloin tarkistamaan virettä, ei sitten SWR/lähtevä teho ollut mitenkään järkevä.

Lapamato ja keskieriste(1 muovimuna) oli saanut paksun kuorrutuksen märästä lumesta.

Käytin antennin alhaalla, putsasin syöttöjohdon ja lisäsin toisen eristemunan, taas rokkaa.

Antenni tuli vielä paremmin vapaaseen tilaan(siirtyi toinen pää kauemmas talon räystään päältä) ,
tuntui eilisen päiväkelin perusteella, että on vielä kapeammin suuntaava kuin ennen(saattaa johtua tietenkin kelistä),
kuului Portugali, Ranska ja Italia sekä Espanja, kaksisuuntaistakin tuli noihin, Portugali tosin epävarma.
Sardiniasta 7:n sinkkua raportoi.

[TV_masentaja]

Kun tein antennin, en sen kummemmin mitoitellut syöttöjohtoa, koska minulla on tuneri.

Mitoitusperiaatteena oli, että johto riittää antennista radiolle, mikä lienee aika hyvä lähtökohta

Nyt kun noita antenniohjeita on lueskellut, kehottavat välttämään lapamadon/avosyöttöjohdon mitoissa
neljännesaallon ja puoliaallon kerrannaisia.

Onko tämä siksi, että noilla mitoilla syöttöjohto itse voi alkaa säteilemään?

Mietin tuossa sitä, kun tunerillani paras sovitus tulee seuraavalla säädöllä:
induktanssisäätö auki pari napsua, sisääntulokapasitanssi täysillä ja ulostulokapasitanssi melko lähellä minimiarvoa.

Tunerin avolinjalähdössä on 1:4 balun.

Todennäköisesti tämä juoruaa siitä, että syöttöjohtoni alapää tarjoilee tunerille jo valmiiksi matalaa impedanssia?

Linkittämäni antenniohje kertoo jollain syöttöjohdon mitalla 35ohm resistiivisen kuorman olevan mahdollinen...

Saisinkohan syöttöjohjon pään impedanssin selville vaikka seuraavalla tavalla:

Kytken johtoon sarjaan vaikka kilo-ohm potikan ja syötän roskaan singnaaligentsulla 27MHz sinkkua, tutkin oskilloskoopilla
jännitettä potikan ja johdon yli, säätelen potikkaa, kunnes jännite on sama johdossa ja potikassa.
Potikan resistanssi sitten kertoo johdon päässä kummittelevan impedanssin.

Tällä tavalla olen tutkiskellut audiomuuntajia joskus.

27MHz pienitehoinen gentsu vain puuttuu.

Toinen konsti on tietenkin kokeilla eri mittaisia jatkopätkiä ja katsoa mitä vaikuttaa.

[TV_masentaja]

Kokeilin jatkopätkää, vaikuttaa 1m muutos syöttöjohdon pituudessa aika lujasti viritykseen, SWR pomppaa nollasta
kolmoseen.

Löytyihän siitä sitten mukavampikin asento tunerista, jolla virittyy OK.

Tänään huomasin räntäsateen vaikuttavan aika rajusti viritykseen.

Muutaa tietty nopeuskerrointa syöttöjohdossa.

Juttelin Hyvän QSOn Espanjaan, sitten ei oikein yhteyksiä tullut, vaikka kuului ihan OK, tarkistin virityksen ja SWR:t taas pilvissä,
ulkona satoi kintaan kokoisia räntäklönttejä.

Virittelin SWR:t nollaan katselin tyhjän kolon ja aloin parkua CQ:ta ja QSY:ä, Juteltiin Ranskaan Nimes:iin pitkä QSO...

[TV_masentaja]

Jeps, vähän kokoan kokemuksia tähänastisesta.

Antennin eteläinen pääkeila osoittaa enemmänkin lounaaseen kuin etelälounaaseen, yhteyksiä on ropissut ennenkaikkea Italiasta, Espanjasta ja Ranskasta.
UK:sta harvemmin, Kreikasta 1.
Pohjoisempaa, Saksa, Hollanti, Tanska on pelitellyt harvemmin, liekö pelkästään keleistä kiinni.
Kerran ampui Brasiliaan asti QSO:n, pari kertaa muullonkin olen kuullut brasseja ja argentiinalaisia, mutta en saanut kaksisuuntaista.


Kotimaan kelejä on pari kertaa sattunut ja monta kotimaan aurooraa, niissä ei tunnu toimivan juuri mitenkään tästä Suomen puolivälistä, qsot noissa keleissä saatu 1/2 aallon pystykepillä.

1/2 aallon dipoli vastaavassa paikassa toimi kotimaan auroorassa paremmin kuin 1/2 aallon pystyantenni.

Eli vapaaseen tilaan n. 10m korkeuteen sijoitettu EDZ tuntuu toimivan kuten on luotettavissa lähteissä esitetty, suuntaavampi ja siten tehokkaampi kuin 1/2 aallon dipoli, matalampi lähtö/tulokulma(?), mikä voi olla sekä eduksi, että haitaksi.