Kaikille radioharrastajille avoin foorumi

http://oh6kw.kuvat.fi/kuvat/pistehitsi/

Tee se itse. Mikroaaltouunin muuntajasta pitsehitsi.

Mikä jännite tuosta muuntajasta tulee??? Pitääkö pistehitsiin olla tasasuuntaus? tarvitseeko tuo koteloa vai voiko käyttää "paljaaltaan"?
Noitten akkukennojen kasaukseen tarvitsissi pistehitsiä ja kaupalliset ovat aika arvokkaita. Käykös kaikkien mikrojen muuntajat vai onko tuo jostain suurtalous laitteesta?

-Lepojännite oli muistaakseni 1,7V
-Ei tarvi tasasuuntausta
-Ei kai itsetehtyihin laitteisiin koteiloita tehdä, hi

Akkujen kasaukseen OH6HGN teemu tuon oli juuri tehnyt. Uskoisin sen olevan ihan tavallisesta mikrosta, mutta teemu varmaan kertoo tarkemmin.

Periaatteessa tuohon käy kai mikä tahansa muuntaja kunhan vain toisiossa on kierroksia sopivasti että saa kunnolla virtaa.

Toision kaapelin paksuus ja kierrosmäärä?
Tossa ois yks muuntaja kokeiltavaks...

2 kierrosta ja 50mm2 oli kaapeli.

oh6kw kirjoitti:http://oh6hgn.1g.fi/kuvat/Kotitekoinen% ... V07750.MPG

Hahha ei ainakaa pala poikki!!!

Samanlainen projekti on tuossa pöydällä. Tuohon käy mikä tahansa ISO muuntaja, josta toision saa näppärästi purettua ensiötä vahingoittamatta.
Googlella löytyy monta hyvää artikkelia ja osassa on vielä hyvät ohjeet myös hitsin mekaniikkaan. Muutama esimerkki ohessa.
http://www.5bears.com/welder.htm
http://hackaday.com/2009/06/23/how-to-b ... spot-welde
http://www.teralab.co.uk/Electronics/Sp ... _Page1.htm

OH6HGW kirjoitti:Mikä jännite tuosta muuntajasta tulee??? Pitääkö pistehitsiin olla tasasuuntaus? tarvitseeko tuo koteloa vai voiko käyttää "paljaaltaan"?
Noitten akkukennojen kasaukseen tarvitsissi pistehitsiä ja kaupalliset ovat aika arvokkaita. Käykös kaikkien mikrojen muuntajat vai onko tuo jostain suurtalous laitteesta?

Jännite tuollaisessa muuntajassa ei ole oleellinen tieto, yleensä jännitettä rajoittaa sopivasti "käämintätila", eli muuntajan runkoon ei saada mahtumaan kovin suurta määrää riittävän vahvaa toisiokäämiä. Jännitettä siis pitää olla "sen verran", että liitoskohdassa syntyy vielä riittävän suuruinen virta. Eli ihan yhden kierroksen sijaan kannattaa miettiä kahta, kolmea tai neljää kierrosta.

Pistehitsaus perustuu (vähän niin kuin kaikki hitsaukset ) tuon hitsausvirran lämmittävään vaikutukseen. Kappaleen kannalta on oikeastaan lähes se ja sama onko kyseessä vaihto- vai tasasähköä. Yleensä tällaista perusharrastajaa estää sopivien diodien löytäminen. Jos virtaa menee (RMS) tuollaiset 250 A niin diodin kokoluokan pitää olla noin kaksinkertainen, eli 500 A. Kenelläpä on hyllyssä 500 A diodeja... tai jopa vielä suurempia? Lisäksi jos pistehitsin toisiojännite on 1,5 V niin siitä jäisi diodiin lähes puolet (n. 0,7 V) ja kokoaalto tasasuuntauksessa lähes kaikki

Jos hiuksia ruvetaan halkomaan, niin muistaakseni niin (pätee ainakin kaarihisauksessa), että positiivinen kohtio lämpiää hieman enemmän, koska ne elektronit törmäävät siihen miinusnavasta. Vastushitsauksessa ero on pienempi kuin kaarihitsauksessa ja lisäksi taas "ilmiö" vaikuttaa niin isoissa kohteissa ja niin isoilla virroilla, että ei maallikko 10 A pistorasiasta saa ulos sellaisia tehoja...

Kotelointi kannattaa aina ihan oman (tai perikunnan) suojaamisen takia. Tosin koteloinnilla on erittäin huono vaikutus muuntajan jäähtymiseen. Tällaisessa käytössä se lämpenee mahdollisesti hyvinkin hurjasti.

Kokeissa kannattaa ehdottomasti käyttää hajakenttämuuntajaa, jollainen juuri tuo mikroaaltouunin muuntaja on. Periaatteessa mikä tahansa muuntaja kyllä käy tuohon, mutta ei sitten enää käytännössä. Hajakenttämuuntaja toimii juuri hyvin Ketjussa viitatuissa linkeissä oli kuvamateriaalia juuri tyypillisestä kotitalousmikron muuntajasta. Tuollaisten ilmoitettu anoditeho on juuri luokkaa 800....1 200 W. Jos ajatellaan pikaisesti muutamaa kaavaa perusteluksi, niin 1 000W (tai oikeammin VA) muuntaja, toisiojännite 2 V, niin toisiovirta olisi 500A joka on oikein riittävä virta vähän isommankin asian polttamiseen...

Jos kokeiluja lähtee tekemään jollain muulla muuntajatyypillä, niin sulakkeita saa ostaa vasullisen kokeiluja varten. Tässä tapauksessa pitäisi toisiokäämin perusteella rakentaa ensiökäämi, eikä niin kuin miroaaltomuuntajan tapauksessa valmiiseen ensiökäämiin voidaan kokeita varten laittaa lähes minkä lainen toisiokäämi tahansa.

Akkustrippen hitsaamisessa kehotan sitten noudattamaan suurta varovaisuutta/huolellisuutta. Akun ohut kennopelti ei kestä kovinkaan suurta virtaa palamatta itse puhki. Tässä tarvitaan juuri sitä virran säätömahdollisuutta (jotta ei polteta kaikkea "paskaksi" liian isolla virralla)

Vanha mikroaaltouuni on oivallinen harrastajan komponenttilähde. Sieltä löytyy uloskantohintaan (ilmaiseksi) moni veikeää komponentti

Mika

Moi

Mekaniikka on tosiaan vielä tekemättä. Tuossa yksi idea tuli taikka on tehtykin niin pikakolvista saa mainion rungon kytkimineen. Pitänee hommata ja testata. Tarkotuksena on käyttää pääosin akkukennojen hitsaukseen. Joten mikrot talteen ja hyötykäyttöön.


73 de oh6hgn

Nyt tuli yksi 12v porakoneen akku kenno tehtyä. Tosiaan tuli vastaan toi virta ongelma, mutta kyllä se nyt onnistu jotenkin. Olen tässä päätymässä konkka hitsaukseen kuitenkin sillä siihen saadaan rakennettua säädöt hienosti. Onkin muutama juttu minkä pohjalta pitää laitetta lähteä testailemaan, etenkin prossun ohjauksen osalta. Paras ja mitä kaupalliset käyttää on parin pulssin hitsaus jakso joka on 5-30 ms ja jännitteestä/materiaalista riippuen. Jotta sellaasta.


T: hgn

oh6hgn kirjoitti:Nyt tuli yksi 12v porakoneen akku kenno tehtyä. Tosiaan tuli vastaan toi virta ongelma, mutta kyllä se nyt onnistu jotenkin.

Virtaa kyllä pääsee säätämään tuolla muuntajallakin. Rohkenen epäillä, että muuntajakytkennällä päästään suurimpaan tarkkuuteen säädöissä.

Tietysti säätömuuntajan käyttö olisi tässä helpoimpaa, eli säätömuuntaja tuon hitsausmuuntajan ja verkon väliin. Sillä säätäminen on naurettavan helppoa. Jos säätömuuntajaa ei löydy varastosta, niin sitten joku esin 230/110 V erotusmuuntaja. Kun hitsausmuuntajan ensiöön tarjotaan jotain muuta kun 230 V jännitettä sen "teho" hitsaustapahtumassa muuttuu.

Tein itse aikoinaan yhdelle rakentajalle kuumalankaleikkurin styroksin leikkaamista varten, eli hän upotti sähkö ja vesiputkia talojen välipohjassa olevaan styrox eristeeseen. "Kuumalanka" on tässä vaiheessa vähän "kesy" ilmaisu, sillä tuo leikkausterä ei ollut mikään "lanka" vaan ihan tukeva pellinpala (että kesti leikkaamisessa tarvittavia voimia) kokoluokkaa 15...20 cm pitkä ja 10...15 mm leveä pala 1 mm peltiä.

Virta joka tuota "lankaa" kuumansi, oli luokkaa 100...200 A. Muuntajia kytkennässä oli kaksi, eli varsinainen "lämmitysmuuntaja" oli jotain luokkaa 230/3 V ja tämä kuin suoraan verkkoon kytkettäessä oli aivan liian tehokas ("lanka" meni heti punahehkuun ja meinasi sytyttää styroksin heti tuleen), niin välissä oli "säätömuuntajana" joku noin 230/50V muuntaja. Eli itseasiassa lämmitysmuuntajan muuntosuhde oli 230/3 V mutta sai ensiöönsä vain 50 V - se riitti kuumentamaan lankaa siten, että styrox leikkantui luin leikki vaan...

Jos muuntajiakaan ei yksinkertaisesti löydy, niin voi siirtyä käyttämään työmaavalisimia. Itse aloittaisin kokeilut esim. 500 W halogeenista. Eli työmaavalaisin ja hitsausmuuntajan ensiö sarjaan 230 V verkkoon. Kun hitsausmuuntajan ensiövirta kasvaa, niin halogeenilamppu alkaa hehkumaan, mitä enemmän muuntaja yrittää ottaa virtaa, sitä enemmän lamppu hehkuu ja aiheuttaa jännitehäviötä -> vähentää muuntajan saamaa jännitettä -> vähentää hitsausvirtaa.

Äkkiseltään voisin kuvitella sopivan "etuvastuksen" löytyvän jostain 500...1500W halogeeniputkesta?

Käsittääkseni "ennen vanhaan" oli jokaisella radiokorjaajalla (putkiradioiden aikaan) yksi pistorasia pajallaan jossa oli kytketty 40...60W hehkulamppu sarjaan testattavan laitteen kanssa. Jos laite oli viallinen (oikosulussa) niin lamppu paloi kirkkaasti ja normaalitilanteessa vain hehkui hieman ja radio antoi silti "elonmerkkejä". Yleinen ongelma noissa vanhoissa putkiradioissahan oli se, että niiden verkkopuolella oli konkkia jotka löivät lävitse, menivät aina oikoseen. Radion testaaminen oli hankalaa kun aina meni sulake kun yritti kokeilla

Ja joillakin oli radion jne. testaustilanteessa se lamppu suoraan sulakkeen tilalla ruuvattuna sähkötaulussa
Nähty on...
Pihin asentajan säästösulake

meikäläinen kirjoitti:lamppu suoraan sulakkeen tilalla ruuvattuna sähkötaulussa

Joo K II kannen kierre on E27, kun myös vastaavasti K I on E 14 ja K III on E 40...

Virta-alueethan olivat vastaavasti kansilla seuraavat; K I = 1....10 A (yleinen keskieuroopassa), K II = 1....25 A ja K III 35....63 A

Aika paljon luvattu 63 A tulppasulakkeelle

Nostetaa ylös:
Onko kukaa miettiny minkälaisia virtoja kyseisetä sain LA/HAM virtalähteenä
Eli siis onko mahollista reguloijja kyseisetä muriksat 13.8V ja vaikka 100A?

Tuli mielee vaa se ku kyseistä lähtee se 1000A, nii milläs sitä reguloi

Oishan se hieno räjäyttää 10mm harjaterästä pelkällä muuntajalla

Teksti kirjoitettu pienellä vitsillä mutta miettien mahollista hyötyä.