Kaikille radioharrastajille avoin foorumi

Paljon on ollut juttua otsikon mukaisesta antennista, päätin viimein kokeilla.

Magneettiluuppi on vaihtoehto erityisesti niille, joille antennin pystyttäminen on vaikeaa tilarajoitusten tai esim. radioharrasteelle nurjamielisen taloyhtiön/vuokraisännän/puolison/äitimuorin yms. takia.

Kovasti olen kuullut vasta-argumentteja, että antenni olisi tehoton, ettei toimisi parvekkeelta tai ainakaan asunnon sisältä.

Tein luupin 3m pätkästä RG-213 koksia, luuppina siis toimii kuparivaippa.

Säätökondensaattorina on huutonetistä hankkimani 4 x 500pF kondensaattori, jossa on kohtuulliset ilmavälit. Kytkin luupin päät kahteen staattoriin, täten kondensaattori on kahden 500pF konkan sarjakytkentä, jolloin kapasitanssi laskee 250pF:iin ja jännitekesto tuplaantuu.
Tällä kytkennällä on myös se etu, että radiotaajuinen virta ei kulje liukukontaktin kautta, vaan staattorista roottorin kautta toiseen staattoriin.

Kytkentäluupin(1/5 antenniluupista) tein 2mm käämilangasta.


Juttelin eilen luupilla 10m alueella englantiin, antenni seisten keskellä hirsirakenteisen tuvan lattiaa, tuvassa perinteisen maalaistalon ikkunat.

Vasta-asema antoi 52-57 raporttia.

Noilla arvoilla luuppini menee vireeseen ainakin välillä 10-30MHz, 40m alue jäi vielä testaamatta kun testiin käyttämäni FT-757 on 40m bandin osalta mykkä.

Tarkoitus on laittaa kondensaattorille kytkin, jolla saa käyttämättömät pakat mukaan, jolloin kapasitanssi kasvaa 500pF:iin.

Yksi suuri ongelma luupeissa on säätökondensaattorien jännitekesto. Tavallinen vastaanotinkäyttöön tehty ilmaeristeinennkonkka lyö läpi jo muutaman watin teholla, kondensaattorissa vaikuttaa hyvin korkea jännite.
Vastaavasti luupissa on virta hyvin voimakas ja se pakkautuu johtimen pintaan, jolloin pitää käyttää suurihalkaisijaista johdinta, kuten kupari- tai alumiiniputkea, järeää lattaa tai koaksiaalikaapelin vaippaa.

Toinen päänvaivaa aiheuttava juttu on antennin virityksen herkkyys, kondensaattori kaipaisi alennusvaihdetta.

Toinen lähestymistapa olisi muutaman kymmenen pF arvoinen harvavälinen säätökonkka viritykseen ja aluevalinta koaksiaalikaapelista valmistetuilla kiintokondensaattoreilla.

Kuva luupista. Kondensaattorin suojana Bilteman kytkentärasia.
Jalka 50mm pvc-putkea.

Kirjautumisongelmia...

No niin, kyllä se virittyy 60m asti, 80m ei edes loput pakat kytkemällä.

80m tarvisi isomman tai 2-kierroksisen luupin.

40m kotimaan rinkulaankin osallistuttu, qsoja 8-piiristä ykköseen ja kolmoseen.

Muutamia huomioita, omiin kokemuksiin liittyen.

Magneettilooppi toimii yllättävän hyvin.
Paljon paremmin kuin vastaavan kokoinen piiska tai langan pätkä antenni.
Ei, se ei ole dipolin veroinen, eikä ole tarkoituskaan olla. Kokoonsa nähden tehokas.

Säteily kuvio on pyöreä, eli siinä ei ole suunta kuviota.
Paitsi ihan suoraan sivulle päin (ns. matalaan kulmaan) on kaksi tosi terävää minimiä, mistä ei kuulu mitään.
Yläviistoon ja ylös näitä minimi kohtia ei ole.
Jos loopin asentaa vaakatasoon, niin minimi on suoraan ylös (ja alas).
Ja sivulle päin säteilee joka suuntaan.

Looppi pitää olla tehty paksusta värkistä, koaksiaalin vaippa, kuten Masentajalla on aika hyvä.
Suunnittele kehä niin isosta kupari putkesta kuin mahdollista... ja sitten tee kaksi kertaa paksummasta.
Ja joo, putki on hyvä, ei tarvitse olla umpiainetta.
Kun mittaa kehän resistanssin, se pitää olla nolla ohmia.

Looppi pitää olla mahdollisimman iso, mutta ei liian iso.
Taajuudessa alas on mahdollista aina virittää isommalla konkalla.
Mutta ylös päin konkka menee jossain vaiheessa nollaan ja sitten ei enää onnistu.
Looppi toimii parhaiten, kun konkka lähestyy nollaa, eli isompi on parempi... mutta ei liian iso.

Kahdella kierroksella saa vireeseen pienemmällä konkalla.
Antennin teho ei kasva vaikka siinä on kaksi kierrosta. Ja jos laittaa 10 kierrosta niin ei silti kuulu sen paremmin.
Vain tarvittavan konkan koko on pienempi, ei muuta eroa.

Jos kierrokset ei lisää tehoa, niin mikä lisää?
Isompi antenni, eli isompi kehämitta.
Kehä paksummasta putkesta, tai vierekkäin monta ohuempaa putkea, jotka on sama kuin yksi paksumpi putki.

Säätökonkka pitää kestää useita kilovoltteja.
Etsi harvavälisin konkka mitä löytyy... ja ota siitä vielä puolet levyistä pois.
Erilaiset laskurit laskevat montako kilovolttia konkka pitää kestää.
Mutta todellisuudessa selviää jonkun matkaa pienemmälläkin jännitekestolla.
Koska näissä on aina jonkin verran häviötä jolloin jännite ei nouse ihan niin korkeaksi.

Pieni kapasitanssinen säätökonkka ja keraaminen "door knob" rinnan kytkettynä,
on paljon helpompi säätää kuin pelkkä iso kapasitanssinen säätökonkka.
Vacumi-konkka on hyvä ja kiva, mutta siinä pitää olla kierroslaskuri... pakko olla.

Magneettilooppi toimii hienosti vaikka vieressä on metallia... kunhan metalli ei ole magneettista.
Alumiinilevyn viereen voi ihan hyvin asentaa, mutta ei rautalevyn viereen.

Looppi ei reagoi oikeastaan mitenkään muutamien metrien päässä oleviin metalli rakenteisiin (myös rauta)
Mutta kaikki muutokset loopin keskellä, vaikuttavat heti ja paljon viritykseen.
Keskellä oleva johtava juttu, toimii kuin kelasydän.


Ja lopuksi tosi hyvä linkki (kiitos 6LME)
https://miguelvaca.github.io/vk3cpu/magloop.html

Sain innostettua luupin tekoon kaverinkin.
Tästä tuli hieno!

Ja toimiva. 11m ulkomaanqsoja kaveri otti tuosta tuvan nurkasta.

Hieno antenni, komeaa käsityötä

Vili Muhokselta on tämän upean luupin rakentaja.