Kaikille radioharrastajille avoin foorumi

Uutta projektia pukkaa.

2- putkinen suora takaisinkytketty(regenerative) vastaanotin.

Putket DF33

RF-aste ja ilmaisin.

Aluksi keskiaalloille, sitten vaihtokelat 80m hamibandille

Koekuuntelu yksiputkisena, useita keskiaaltoasemia kuuluu voimakkaasti 27V anodijännitteellä.

Naamataulu.

Schema piirretään sitten kun rukki on valmis

Piirsinpä kytkennänkin tinailuistani.

Pohjana työssä on ollut "Kolumbus - poikien vuosikirja 1958" esitetty 2- putkinen paristovastaanotin ja Radiohistoriallisen seuran
keskustelufoorumin sivuilla käyttäjän artosalo julkaisemat suoran putkivastaanottimen kaavat.

Tähän on tulossa vielä toinen putki viritetyksi RF-asteeksi.

Hieno ja selkeä kytkentä!
Käämitkö 2200 mikron kuristimet itse, vai löysitkö jostain sopivat?
Onkohan tuolle DF33:lle sopivaa korviketta, tuollaista putkea ei satu löytymään.
Vaikka taitaa ns. paristoputket olla muutenkin vähemmistönä omissa varastoissa.

Kiitos!

Kuristimet ovat näitä:
https://www.starelec.fi/product_info.ph ... s_id=17219

Putkivalinta on suoritettu periaatteella:
Hienoja putkia, mitähän noista tekisi!
RF- ja välitaajuusputki.
Mikä tahansa piensignaalipentodi käynee.

Vastaavanlaisia D9- sarjan putkia näkyy olevan sillointällöin huutonetissä.

Tsekkaile nuo DIY-vastaanotinketjut RHS sivulta, tulee putkivinkkejä vastaan.

Tuossa voisi olla hyvä:
https://www.radiomuseum.org/tubes/tube_df96.html

Yksi vastaanotinklassikkohan(mm. Vastaanotin nro. 63) oli tehty Kyyneleen lähetinputkena tunnetulla audiopentodilla DLL21.

Tässä tuntuu tuo 27V olevan nipin napin riittävä, anodiparistosta lähtee virtaa 0,2mA loppui lähikaupasta vaan neppariparistot.

Heh kone yltää 160m bandille, ja Suomi- rinkulaa ja titausta kuultu!

Viritys on tosin SSB- ja CW- asemien kohdalle tuskaa, koska säätöalue on laaja ja nuppi suoraan konkan akselilla.

Kyllä, RHS foorumilta olen vakoillut Arton ja kumppaneiden rakennelmia.
Vai että ostit koko kaupan tyhjäksi paristoista
Jos 160m OH-rinki kuuluu, niin sehän tarkoittaa, että myös 80m AM-rinki kuuluisi ko. tyypin vastaanottajalla.

Kyllä, kelaa muuttamalla pitäisi koneen toimia ainakin 20m saakka, parhaimmillaan lienee 80-160m kuitenkin ja värähtelemään säädettynä kuuluu SSB ja titaus.

Yritin tehdä 80m kelaa, jossa kantapistokkeeseen on tinattu sopivia kerkoja säätöalueen kaventamiseksi.

Homma ei lähtenyt toimimaan, ehkä pitäisi lähestyä asiaa askel kerrallaan, aluksi pelkkä kela ja sitten alkaa aluelevitystä tekemään.

Yksi keino olisi tietysti pieni aluelevityskonkka ison säätökonkan rinnalle.

Mulla ois jouten B9A + B7G putken kantoja ja jotain putkiakin.
Laitan ilmoituksen myydään osastolle.

Viimeisin versio kytkennästä:

80m kelankin sain toimimaan ja yksi qsokin on pidetty .

Kuvassa rakentamani retro-QRP-asema.
Vastaanotin siis 2- putkinen suora paristovastaanotin.
Virittämätön RF-aste, takaisinkytketty ilmaisin, ei erillistä audioastetta.

Radiossa on toistaiseksi 2 vaihdettavaa kelaa, toinen keskiaaltoja ja toinen 80m hamibandia varten.

Pimeään aikaan kuuluu mukavalla voimakkuudella keskiaalto- yleisradioasemia ympäri Eurooppaa ja Lähi-Itää.

80m:llä kone ei ole erityisen herkkä, mutta kuuluu sillä liikennettä, pidin aamupäiväkelissä sähkötysyhteyden välillä Jurva-Tyrnävä, vasta-asema oli vaikeuksitta kuultavissa koko ajan 15min qson aikana.

SSB:tä ja sähkötystä kuunnellessa säädetään ilmaisin värähtelemään, AM:ta kuunnellessa ilmaisin pidetään juuri värähtelyn alapuolella.
Ilmaisimen suojahilajännitteen säätö säätää takaisinkytkennän voimakkuutta ja ilmaisimen värähtelyä.

Oma haasteensa tällaisen vastaanottimen käytössä on tarkan taajuuden tietäminen. Ratkaisin ongelman antamalla signaaligeneraattorista merkkiäänen.

Lähetin on toisessa ketjussa selostamani verkkokäyttöinen 1- putkinen kideohjattu, teholtaan n. 6W

TV_masentaja kirjoitti: 9.1.2020 20:38yksi qsokin on pidetty

H I E N O A
En tiedä millainen systeemi sulla on antennin vaihdossa TX > RX.
Joka tapauksessa RX joka on ilman antennia, voidaan kalibroida samalle jaksolle antamalla kantoaaltoa lähettimellä (antenni on siis kytketty lähettimeen).


Vanhoissa isommissa lähettimissä on yleisesti mahdollisuus käynnistää pelkkä oscillaattori, jolloin toiminta malli on tämän kaltainen:
Haetaan vasta-asema RX:llä.
Asetetaan RX:n BFO päälle (säätö nollaan eli keskelle), ja käännetään VFOsta vasta-asema nolla beattiin.
Käynnistetään TX:n oscillaattori, eli "cal" tms.
Käännetään TX VFOsta niin, että ollaan RX:n kanssa nolla beatissa.
Asetetaan lähetin perusasentoon, ollaan samalla taajuudella kuin vasta-asema.
Käännetään antenni lähettimelle ja breikataan.

Tietenkin lähettimen ja linukan tankkipiirit pitää virittää uudelle taajuudelle, unohtamatta tuneria jota pitänee sitäkin ruuvailla.
Mutta siinä on sitä vorkkimisen makua, ja eksotiikkaa nyky rigeihin tottuneelle

Minulla on antenninvaihtokytkin seinällä ja toinen rigin valintaa varten. Riginvaihtokytkimellä vaihtelen rx/tx välillä.

Suora vastaanotin kyllä tukkeutuu samalla pöydällä olevasta lähettimestä, vaikka vastaanottimen antennilinja olisi maissa ja lähetintä ajaisi keinokuormaan.

Asiaan on kyllä sellainen ratkaisu, että lähettimeen rakennetaan "spotting" toiminto.

Lähetintä ajetaan niin matalalla käyttöjännitteellä, että teho on milliwattiluokkaa.
Eri asia, jos lähettimessä on erillinen oskillasttori, minun 6W lähettimeni on ns. teho-oskillaattori, eli sama 6V6GT- putki toimii oskillaattorina, että pääteputkena.
Yksinkertaista ja toimivaa.

Linukkaa ei minulla ole tässä konseptissa.
Eikä tule.

Aloin rakentamaan asteikkoa vastaanottimeen, saapa nähdä, riittääkö sen tarkkuus vastaanottimen saamiseksi kiteideni kanssa samalle tontille.

Pitänee kokeilla tehdä lähettimeen alennetun tehon moodi vastaanottimen viritystä varten.

Asteikkosysteeminkin väkersin. Nupin takapintaan on ruuvattu kartongilla päällystetty CD-levy. Vielä asteikko pitää piirrellä. Nuppi ei ole oikein hyvä tarkoitukseen, mutta parempaa ei nyt ole.
Joutuukohan senkin tekemään?
Jossain pinterest-sivulla esitettiin, kuinka eri kokoisia puuporia käyttäen saa tehtyä vintage-nuppeja vanerilevystä.