Kaikille radioharrastajille avoin foorumi

Se lienee syytä muistaa että noi esimerkkikuvat esittää antennien (gainia) suuntakuviota häiriöttömissä olosuhteissa jota ei kovin monelta tontilta löydy. Eli totuus ei oo noin siisti kuvio ja eihän sitä totuutta omalla asemalla kukaan tiedä.
Fysiikan lakejakaan ei kannata unohtaa niitä antennivalmistajan ilmottamia gaineja vertaillessa ja aina pitäs olla jotain mihin verrata ja unohtaa ne, joissa pelkkä dB.
Useimmiten taitaa mennä gainit ja vaimennukset +-0, ja kun on hankittuna sitä halvinta rg58 tms, niin mennää vaimennuksen puolelle. Joka tapauksessa aseman kaks tärkeintä asiaa on antenni ja kaapeli. Ja niille jotka "korjaa" tilannetta nostamalla lähetystehoa, niin se linukka ei vaikuta kuunteluun, joten edelleen se antenni ja kaapeli on syytä olla kunnossa.

Aslak kirjoitti:Se lienee syytä muistaa että noi esimerkkikuvat esittää antennien gainia häiriöttömissä olosuhteissa jota ei kovin monelta tontilta löydy

Tuota niin niin.. ei kai se gaini miksikään muutu oli häiriöitä tai ei.

Luulenpa että Aslak tarkoitti häiriöillä poikkeamaa ideaaliasennusolosuhteista.
Nämä vaikuttavat hyvinkin gainiin.
Onko kuvien lähteessä kerrottu esimerkkiantennien asennuskorkeutta?
Lisäys: olettaisin esimerkkien olevan maassa kiinni, hyvin johtavasta maaperästä tuossa kai puhutaan?

Eräässä julkaisussa lukee: "1/4-aallon antenni suuntaa enemmän energiaa kohti taivaanlakea kuin 5/8-antenni. Mikäli asema sijaitsee syvässä laaksossa, jossa on ympärillä korkeita mäkiä, 5/8-antennin lattea lähetys- ja samalla vastaanottokuvio törmää ympäröivään maastoon vaimentuen siihen."

Onko väittämälle teoriassa / käytännössä perusteita, että 1/4-aallon antenni toimisi paremmin joissain maasto-olosuhteissa? Esimerkiksi juuri laaksosta tai korkeiden rakennusten keskeltä operoitaessa.

Henk.koht. on käytössä (syöttöpiste vain 9,3 metriä) kuvan Sirio GPA 1/4-aalto keskellä kaupungin asutusaluetta.

Enpäs nyt taaskaan löydä linkkiä lähteeseen, jossa puhuttiin mm. 1/2 aallon vertikaalin asennuskorkeuden ja säteilykuvion suhteesta. Kuvio oli matalin ihan maajalassa, mutta korkealla oli hyvinkin liuskoittunut.
Nurmessa kiinni oleva keppi vain ei ole häävi ratkaisu suoriin yhteyksiin.

Kiitti linkistä.

Tuossa oli tarkoittamani lähde. Hakusanoina "assembling height 1/2 wave vertical":

http://www.dx-antennas.com/Half%20wave%20vertical.htm

Asia kiteytetty tarkastellen tyypillistä länkkyantenia.

Nyt sitten päästään asiaan, mikä asennuskorkeus toimii parhaiten missäkin kelissä(olettaen, että tuo linkin materiaali on relevanttia).

0,5m toimisi muuten niin DX:iin kuin paikallisqsoihin, mutta viimeksimainituissa maastoesteet vesittävät homman.

6m asennuskorkeus näyttäisi olevan toimiva niin suoriin yhteyksiin kuin skippeihin, mutta teho nyt jakaantuu laajalle alueelle.

Sivusto esittää hyvin samantyyppisiä kuvioita 5/8 mittaiselle vertikaalille.

http://www.dx-antennas.com/5-8%20wave%20vertical.htm

Usein tuntuu olevan kuitenkin vallalla mielipide ja monilla kokemus, että 5/8 on huomattavasti vahvempi.

1/2 päästä syötetty tuntuu olevan tarkka maadoituksesta, hieman huolimattomuutta asennuksessa, ja ei toimi kuten tarkoitettu?

5/8:t toimivat ainakin kohtalaisesti kunhan vain antennijohto on kunnolla kiinni?

Päämies kirjoitti:

Aslak kirjoitti:Se lienee syytä muistaa että noi esimerkkikuvat esittää antennien gainia häiriöttömissä olosuhteissa jota ei kovin monelta tontilta löydy

Tuota niin niin.. ei kai se gaini miksikään muutu oli häiriöitä tai ei.

Myönnän, että esimerkiksi sana suuntakuvio olisi ollut parempi tossa gainin tilalla.

Näitä lähtökulmia kun katselee tulee helposti mieleen, että mitä pidempi, sen matalampi eli parempi kulma.
Mutta kun mennään suunnilleen 5/8 tai 3/4 pituuden yli, niin kulma kääntyy jälleen pystymmäksi.
Parempi konsti on kerrostaa useita lyhyempiä päällekkäin, jolloin saadaan keilaa kavennettua pystysuunnassa.

Kun vorkkii aurooran kautta, ei olekkaan parasta olla mahdollisimman loiva lähtökulma.
Paras auroora antenni olisi lähtökulmaltaan säädettävissä, jolloin lähetettä voisi osoitella kohti aurora vyöhykettä.
Toisin sanoen saisi sen parhaan geinin heijastettua aurorasta eteenpäin.

Sama pätee myös, kun heijastellaan atmosfääristä.
Vorkin taannoin jenkin kanssa, ja hän kertoi signaali voimakkuuden parantuneen kun hän vaiheisti antenneitaan pystympään lähtökulmaan.
Kuuluin kuulemma pystymmästä, kuin britti jonka kanssa hän piti QSO:n juuri aikaisemmin.

Perisuomalainen tapahan on myös nostaa lähetystehoa kun antenni ei vedä. No ei vedä silti, oikeesti antenni pitää virittää jos haluaa kuulla ja kuulua.

oh6mf kirjoitti: Bandilla juteltiin siitä kun joskus nuorena kun oli paljon energiaa valettiin lasikuidusta niitä isoja sateliittipeilejä

Juu, ennen oli aikaa ja virtaa kaikkeen. Porukalla häärättiin hiekkakasalla jonka yläpuolelle oli ripustettu puntti, toinen pää ripustusnarusta oli "taivaassa" kiinni,
sitten hierottiin puntilla kasaa heijausliikkeillä niin että siittä syntyi parapolinen heijastinpeili. Päälle kauheat valutalkoot katiskaverkosta ja kipsistä siinä meillä oli valmis muotti lasikuitu töille. Ei saanut kaupasta valmiita tai jos sai niin hintalappu oli sitä luokkaa että ostoaikeet karisi samantien.
Yhdessä tekeminen on nyky yhteiskunnassa kirosana, jos joltain kysyy niin vastaus on että katotaan josko joskus olis aikaa...

Näihin lähtökulma asioihin niin nuo ekat kuvat kyllä selventää aika paljon esim. sitä miksi varttiaaltonen ei oikein toimi paikalliskusoilussa mutta toimii paremmin kauemmaksi. Tuo todettu ihan käytännössäkin kun oli tuo varttiaaltonen tuossa kusokärryssä ja myöskin aikanaan yhdellä asemalla oli myöskin samankaltainen varttinen käytössä niin tänne ei vahvasti tullut mutta kun vaihtoi perus 5/8 antennin niin alkoi kuuluun voimakkaasti. Nämä siis ihan tasamaalla havaittuja asioita.

Kyllä SAT-jutut kiinnostavat. On ihan mukava katsella miten peilit ja niiden kääntö on toteutettu. Ja olisihan se hienoa, jos joku viitsisi kertoa noista ohjausjutuista myös. Mutta ainakaan tuolla VHF/UHF:llä kukaan ei ole kysellyt, että onko aiheeseen mitään kiinnostusta.

Tosin kerrostalohamssin on vähän turha unelmoida mistään muutaman metrin halkaisijaltaan olevasta peilistä.

Hiivatti hyviä juttuja ja paljon opittavaa täällä. Vertikaaliantennien lähtökulmiin vaikutaa moni muukin asia kuin säteilijän pituus tai syöttöpisteen korkeus. Ainakin kaupallisissa mallinnuksissa unohdetaan aina syöttöjohdon sekä mastoputken vaikutus antennin toimintaan. Niiden paljon puhuttujen fysiikan lakien mukaan jotta antenniin voi syöttää tehoa minkä toivotaan säteilevän johonkin niin sillä pitää olla jonkinlainen vastapaino. Eli virta mikä menee antennin syöttöpisteeseen sillä on aina yhtä suuri mutta vastakkainen virta mikä kulkee toiseen suuntaan, eli käytännössä joko antennin maatasoihin mutta useimmin kaapeliin tai mastoputkeen. Muuten on mahdotonta saada antenniin minkäänlaista gainia..

En muuten uskoisi w8ji:n mallinnuksiin ja tarinoihin ellei niissä olisi myös käytännössä tolkkua. Esimerkki 1/4 aallon antennin sovittamisesta https://www.w8ji.com/ground_plane_verticals.htm
Sivuilta löytyy myös mielenkiintoiset artikkelit IMAX2000 ja J-Pole antenneista sekä paljon juttua keskittyen maatasojen ja antennin sovitusten vaikutuksiin.
Oma karkea ja tiivistetty suomennos on että ei meillä kenelläkään ole oikeasti tietoa mikä antennimme lähtökulma on jos ei sitä sitten mitata ihan tarkalleen. Hämmentävää on se että kun ajattelee antennin toimintaa hieman syvällisemmin niin joutuu heittämään eri antennimallien iänikuiset siistit lähetyskeilamallinnukset romukoppaan..