Kaikille radioharrastajille avoin foorumi

Sanon nyt suoraan. Harkitsin tehdä monipuolisen vastaanottimen. Harkitsin tehdä sellasen kelaa vaihtamalla. Katsotaan nyt. Uskon ettei tuo temppu toimi, vai mitä?

Bicy kirjoitti:Lähikaupassa olis sellanen.

Nyt mars kirpputorille. Ei harrastemielessä ole mitään järkeä ostaa kaupasta uutta radiota kalliilla ja rikkoa sitten sitä harrastetta varten...

Saako taajuuskaistaa lisää kelan vaihtamisella.

Juu ja ei, eikun...

Perusmallinen radio perustuu virityspiiriin ja sen resonanssiin - piirin resonanssilla valitaan haluttu/kuunneltu taajuus. Kyseessä on usein joko sarja- tai rinnakkaisresonanssi. Helpoimmin tällainen resonanssipiiri on toteutettavissa LC-piirinä (siis kela, induktanssi =>L ja kondensaattori, kapasitanssi =>C).

Jotta piirin resonanssitaajuutta (kuunneltuataajuutta) voidaan vaihtaa (valita asema) rakennetaan yleensä jompikumpi näistä piirin elementeistä säädettäväksi. Värähtelypiirin taajuus voidaan laskea oheisista kaavoista. Kannattaa hahmotella muutama laskuesimerkki, jotta pääse perille siitä, että mikä vaikuttaa mihinkin ja kuinka paljon...

Yleensä kummalla tahansa säädettävällä värähtelypiirin elementillä on olemassa minimi- ja maksimiarvo jotka määräävät piirin suurimman ja pienimmän resonanssitaajuuden. Näin ollen, kyllä, vaihtamalla kelaa voidaan valita se taajuusalue jolle ko. piiri voi virittyä. Taajuuskaita ei välttämättä "kasva", mutta taajuusalue kyllä muuttuu.

Perinteisesti LC-piirissä säätökondensaattorin (C) arvo on n. 400...500 pF, eli käytännössä esim. 25...500 pF (säätökondensaattori harvoin menee "täysin nollaan"). Sitten kela (L) arvoiksi valitaan "pari kolme" väliottoa, jolla saavutetaan jo kohtuullinen säätöalue.

Kelan (L) avoa voidaan säätää mm. väliulosotoilla ja säädettävällä sydämellä (ferriittisauva). Kondensaattori säätyy kääntämällä levypakkoja enemmän limittäin tai sitten poispäin.

mika

Bicy kirjoitti:Harkitsin tehdä monipuolisen vastaanottimen.

Hienoa, tavoitteita pitää olla

... kuitenkin, suosittelen aloittamaan perusratkaisusta, tehdä siitä ensin hyvä ja toimiva.

Se on huomattavasti opettavaisempaa ja palkitsevampaa, kuin tuhertaa "katiska" joka toimii huonosti tai ei ehkä ollenkaan. Kun perusmalli ensin toimii ja ymmärtää sen lainalaisuudet, on sille tietopohjalle hyvä rakentaa monimutkaisempaa rakennetta.

Harkitsin tehdä sellasen kelaa vaihtamalla.

Näinhän ne "isotkin" radiot toimivat ("kelakeskus"), mutta jos ei ymmärrä sen perus-lainalaisuuksia, siitä ei kannata ihan heti (ensimmäiseksi) aloittaa

Katsotaan nyt. Uskon ettei tuo temppu toimi, vai mitä?

Tottakai toimii, kunhan vaan tietää mitä tekee.

Näissä asioissa tieto (ymmärrys) tuppaa olemaan valtaa. Kun riittävästi tietää, voi tehdä vaikka siltä istumalta vaihelukitun luupin synteesi pyyhkäisyllä... ihan taskusta löytyvillä komponenteilla.

Mistä tulikin mieleen, että "se joka kuusen kurottaa, katajaan kapsahtaa" - mitä se tarkoittaa, en minä vain tiedä - kysykää "vanhalta kansalta" - ne tietää

mika

Foxhole radion rakennus kotoa suh't hyvin löytyvistä tarvikkeista juutuubissa: http://www.youtube.com/watch?v=skKmwT0EccE

Bicy kirjoitti:Harkitsin tehdä monipuolisen vastaanottimen.

No syntyikö vastaanotin ja kuuluiko sieltä mitään?

meikäläinen kirjoitti:Foxhole radion rakennus kotoa suh't hyvin löytyvistä tarvikkeista juutuubissa

Juu - kyllä ja ei.

Ehkäpä tuo kaveri joka videossa radion teki, oli tehnyt sellaisia ennenkin - tai ainakin oli saanyt todella hyviä neuvoja joltain joka osaa ja tietää.

Tuollainen "Foxhole radio" on niin epäselektiivinen ja niin epäherkkä laite, että ensikertalainen vain kyllästyy ja tuskaantuu laitteen kanssa kun ei saa mitään aikaan (kuulumaan). Kun aloittelija kyllästyy, voi se lopettaa koko orastavan kiinnostuksen asiaa kohden.

Jos jotain toimivaa ja suhteellisen helposti toimivaksi saatavaa haluaa tehdä, niin suosittelen tuon partakoneen terän sijaan käyttämään herkkää germaniumdiodia. Se ainakin toimii varmasti. Partakoneenterän "hyötysuhde" on aika olematon oikeaan diodiin verrattuna. Lisäksi nykyiset terät vähän huonosti toimivat tässä tehtävässään.

Tekee ensin pari oikeasti toimivaa laitetta, ymmärtää miten ja miksi ne toimii, sitten voi siirtyä hakemaan "mahdottomilta" tuntuvia rakenteita kokeilemalla kaikkea hullua ja hassua.

Itselleni jo suh't tiukat laatuvaatimukset(erityisesti itsetehdyn kelan laadun osalta) täyttävän antennivirittimen, sekä kuuntelu- että lähetys-käyttöön, tekeminen ihan alkutekijöistä on jo ihan tarpeeksi haastava projekti

Kidekoneen selektiivisyys, herkkyys(germaniumdiodillakin) jne. on todellakin mitä sattuu, mutta se on helppo rakentaa yksikertaisen rakenteensa vuoksi ja sen takia soveltuu ensimmäiseksi rakenteluprojektiksi melko hyvin.

Jo edes jonkinlaiset laatuvaatimukset täyttävä(ei kannata kyllä liikoja tästäkään odottaa) yksikertainen lyhytaaltoradio löytyy esim. tästä: http://www.hanssummers.com/transistor.html
Tai
Jopa putkella toimiva keskiaalto?-vastaanotin, jos rakentelutaitoja ja halua piisaa: http://www.hanssummers.com/valve.html

meikäläinen kirjoitti:Itselleni jo suh't tiukat laatuvaatimukset(erityisesti itsetehdyn kelan laadun osalta) täyttävän antennivirittimen, sekä kuuntelu- että lähetys-käyttöön, tekeminen ihan alkutekijöistä on jo ihan tarpeeksi haastava projekti

Niin, mutta meillä tämä "tarvittava" tieto mitä ilmeisemmin on, eli osaamme kunnioittaa projektin vaativuutta kun havaitsemme jonkin sellaisen komponentin josta tiedämme, että sen tekeminen/löytäminen/saaminen ei ole helppoa.

Kelat ovat toisinaan aivan mahdottoman hankalia tehdä. Joku saattaisi kysyä, että "mikäs siinä nyt niin hankalaa on tehdä - sehän on vain kasa lankaa" Yleensä tässä vaiheessa jo arvaan, että ko. henkilö ei ole koskaan tehnyt yhtään vaativaa kelaa.

Periaatehan on todellakin kelassa helppoa - se on sarja lankasilmukoita peräjälkeen, mutta siihen se helppous jo sitten loppui. Yleensä jo pelkän kelan laskeminenkin voi olla todella vaikeaa... tai sitten olen vain keskimääräistä tyhmempi

Kidekoneen selektiivisyys, herkkyys(germaniumdiodillakin) jne. on todellakin mitä sattuu, mutta se on helppo rakentaa yksikertaisen rakenteensa vuoksi ja sen takia soveltuu ensimmäiseksi rakenteluprojektiksi melko hyvin.

Olen samaa mieltä. Kidekone on mitä on. Periaate ja rakentaminen suhteellisen helppoa, mutta epäonnistuminenkin on aika mahdollista.

Kuitenkin jos verrataan keskenään tasasuuntaajina partakoneen terää ja lyijykymää tai diodia, niin uskon edelleen ja veikkaan, että aloittelija selviää "hengissä" huomattavasti paremmin jos käyttää valmista diodia. Näitä germaniumdiodejakin kun on vielä ihan kaupassa saatavissa. Itsekin olin löytävinäni (oliko se nyt AA 144 diodi) näitä hyllystäni. Vastaavia saa Partcostakin ihan hyllyltä.

Se mitä olen itse mittaillut germaniumdiodeja, on niiden kynnysjännitteissä kyllä selviä eroja, toiset ovat huonompia toiset parempia. Mielestäni jos tuota AA 144 löytää, se on parempi kuin tuo "legendaariseksi" mainittu 1N34.

Jo edes jonkinlaiset laatuvaatimukset täyttävä(ei kannata kyllä liikoja tästäkään odottaa) yksikertainen lyhytaaltoradio löytyy esim. tästä: http://www.hanssummers.com/transistor.html
Tai
Jopa putkella toimiva keskiaalto?-vastaanotin, jos rakentelutaitoja ja halua piisaa: http://www.hanssummers.com/valve.html

Netti on pullollaan ohjeita, oikeastaan jo ihan liiaksi asti. Ensin pitäisi olla asiantuntemusta valita omille taidoilleen sopiva kytkentä.

Toivotaan, että Bichy sai radionsa rakennettua, sai sen toimimaan ja oppi sen tekemisestä jotain. Tämän jälkeen on siitä hyvä jatkaa eteenpäin.

En ole nyt parhaillaan jatkanut projektiani. Pian sitä vois jatkaa.

http://scitoys.com/scitoys/scitoys/radi ... penny.html
Tai sitten etsin edullisimman radion, jota löytyy. Löysin nyt tämäntapaisen rakennusetin:
http://www.partco.biz/verkkokauppa/prod ... s_id=14647

Bicy kirjoitti:En ole nyt parhaillaan jatkanut projektiani. Pian sitä vois jatkaa.

Ei siinä mitään, kunhan vain kysyin. Mielelläni kommentoin mielipiteelläni sitä, että mitä kannattaisi kokeilla ja rakennella... ja mitä ei. Toisaalta taas jos projektit ei koskaan mihinkään johda, en minäkään jaksa vaivaa nähdä.

http://scitoys.com/scitoys/scitoys/radi ... penny.html

Kuten sanottu, netti on täynnä erilaisia rakenteluohjeita, toiset hyviä, toiset huonoja ja jopa surkeita. Jos tarkoituksena on harrastaa surffailua netissä niin siitä vaan, niin se on vain täysin eri juttu kuin itse rakentelu. Netissä voi surffata päivän tai kaksi - tai jopa viikon ja silti et ole vielä nähnyt kaikkia rakenteluohjeita...

Kannattaa valita yksi projekti ja keskittyä siihen. Jos ei itse tiedä minkä valita, kannattaa kysellä neuvoja kokeneemmilta. Oleellista on ainakin harrastuksen alkuvaiheessa keskittyä sellaisiin toteutuksiin, että osat löytyy ja taidot riittää.

Tuohon mainitsemaasi ohjeeseen viitaten: Mistä löydät Suomessa MK 484:n?

Tai sitten etsin edullisimman radion, jota löytyy. Löysin nyt tämäntapaisen rakennusetin:
http://www.partco.biz/verkkokauppa/prod ... s_id=14647

Now you are talking...

Tästä kannattaa varmaan aloittaa. Vähän vanhahtavaa toteutusta, mutta varmasti oikein kasattuna ihan toimiva laite.

Suosittelen, tilaa tuo ja rakenna se valmiiksi. Siitä opit varmaan enemmän kuin netissä surffaamisesta...

Kerro sitten kokemuksia kun olet saanut valmiiksi ja toimivaksi.

Menen ens perjantaina helsinkiin, ja vois ostaa ton siinä samalla.

EDIT: Onko tässä hyvä kaiutin tohon http://www.partco.biz/verkkokauppa/prod ... s_id=10860

Minullakin oli vaikeuksia aikoinaan kidekoneiden kanssa. Varsinkin permeabiliteettivirityksellä toteutettu kytkentä oli hankala, en muista kuulleeni sillä mitään. Sen sijaan kunnon ilmaeristeisellä konkalla ja AA119 diodilla tehty toimi ihan hienosti. 6krs ikkunasta oli alla olevaan puuhun heitettu käämilanka antennina, sitä oli ehkä 10 metriä ja kyllä sillä voimakkaat keskiaaltoasemat kuuluivat. Kaverit ihmettelivät kyllä että miten noin minimalistisella räpellyksellä voi kuulla yhtään mitään. Kötöstely oli maadoitettu keskuslämpöpatterin putkeen. Tämä kytkentä oli itseasiassa Kemon rakennussarjasta koottu.

Sama kone toimi hienosti myös mökillä kun sinne sai vähän pidemmän langan, 20-30 metriä ja kyllä sillä sitten paremmin kuului.

Aivan oma lukunsa oli "karaokekidekone", joka ei oikeastaan ollut kidekone, vaan yksitransistorinen takaisinkytketty vastaanotin, jonka kaiuttimena oli racallin "reinikaisradion" monofonin elementti. Halusin lisää äänenvoimakkuutta, ja kytkin sen perään 2 transistorisen vahvistimen, ja jätin tuon monofonin elementin paikoilleen, kytkin vahvistimen sisäänoton vaan suoraan tuon elementin napoihin. Tulos oli todellakin mielenkiintoinen, molemmista kaiuttimista kuului keskiaaltoasema, ja tietysti tuo racallin elementti toimi myös mikrofonina, jolloin myös siihen puhuttu ääni tuli mainiosti siitäpienestä kaiuttimesta

Kyseinen kytkentä löytyy vieläkin komponenttilaatikostani.

Vastaanotin oli tehty "Elektroniikkaa sinulle" kirjan ohjeiden mukaan, ja vahvistin perustui kemon johonkin kytkentään, tosin oldskoolimaisesti kytkentärimalle koottuna..

Kokeilemalla oppii paremmin ku lukemalla....
Tuossa joku huono kuva omasta kämpästä:







Rakentamalla oppii

Olisiko hyvä ostaa esimerkiksi muutama setti(esimerkiksi 100kpl Kondensaattori settiä, Vastus setti Transistori jne) ja koekytkentälevy? Sitten ei olis hirveetä huolia testauksissa.

Hommaa kaikilta tutuilta vanhat videot,töllöt ja vastaavat talteen!! Niist saa paljon käyttökelposta osaa halvalla!